PS3-KERTAUS

Hei,

Tässä kertaustermistöä PS3-kurssille. Kurssilla on hyvin tärkeää luoda yhteys tarkkaavaisuuden, muistin ja oppimisen välille. Kaiken takanahan on konstruktivistinen ajatus, että ihminen luo tietorakennelmiaan ja muistirakennelmiaan vanhan tiedon avulla ja tämä vanha tieto myös ohjaa uuden tiedon etsintää ja sen hyväksyntää. Suodatamme tulevaa informaatiota sisäisten malliemme avulla. Havaintokehän periaate on siis hyvin olennainen tarkkaavaisuuden ja muistin toiminnan ymmärtämiselle.

1. MUISTI

- tee miellekartta tai omasanaiset muistiinpanot muistista ja unohtamisesta.

- miksi unohtaminen on tärkeää?

- Miten valikoiva tarkkaavaisuus liittyy muistiin?

- Miten vanhat tietorakenteet liittyvät muistamiseen?

- Miten sisäiset mallit voivat vaikuttaa muistista palauttamiseen?

Selitä seuraavat asiat:

a)      aistimuisti

b)      työmuisti

c)      säilömuisti

2. TARKKAAVAISUUS

- tee miellekartta tarkkaavaisuudesta

- selitä seuraavat termit:

a) jaettu tarkkaavaisuus

b) valikoiva tarkkaavaisuus

c) orientaatiorefleksi

d) automaattinen prosessointi

e) kontrolloitu prosessointi

3. HAVAINTOKEHÄ JA SISÄISET MALLIT

- Selitä, mikä on havaintokehä ja miten sisäiset mallit ja konstruktivismi liittyvät siihen.

- Miksi sisäisten mallien mukainen tieto havaitaan mieluummin?

- Mikä on kognitiivinen dissonanssi?

- Miten oppiminen liittyy tarkkaavaisuuteen ja muistiin?

5. AIVOT JA HERMOSTO

Selitä seuraavat asiat:

a) sympaattinen ja parasympaattinen hermosto

b) synapsi

c) hippokampus

d) hypotalamus

6. HAVAINNOT

- selitä, miten havainto syntyy.

- havainnon pysyvyys

- syvyysvihjeet

8. AIVOTUTKIMUS

a)  PET

b) MEG

c) fMRI

d) EEG

KESKEISIÄ AIHEALUEITA FILOSOFIAN AINEREAALIIIN

FILOSOFIAN KERTAUSTA:

FF1

-          Platonin ideaoppi- luolavertaus, ideoiden maailman todellinen, käsitteet ovat todellisia, idealismi

-          Aristoteleen ontologia, substanssit eli yksilöoliot olemassaolon perusyksiköitä, oliot muodostuvat muoto+materia, syyt: vaikuttava syy, materiaalinen syy, formaalinen syy ja finaalinen syy eli päämääräsyy.

-          Descartesin filosofia, ajattelen siis olen, etsi tiedon varmaa perustaa, halusi luoda ehdottoman varman tiedon. Rationalisti ei luottanut havaintoihin.

-          determinismi, maailma täysin määräytynyt- ei sattumaa eikä vapaata tahtoa ja indeterminismi, syy-seuraussuhdeketjun rikkoo vapaatahto ja sattuma.

FF2

-          hyve-etiikka, Aristoteles, hyveelllinen ihminen toimii oikein. Hyveet saadaan mm. kasvatuksen kautta hyveitä esim. rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, viisaus. Tärkeää kultainen keskitie esim. esim. ei tyhmän rohkea ei arka vaan sopivasti rohkea. Tärkeää vahva tahto, jolloin voi toimia omia haluja vastaan.

-          velvollisuusetiikka( muista kategoriset imperatiivit), Immanuel Kant I: toimi tavalla, jonka toivoisit tulevan yleiseksi säännöksi,II: kohtele ihmisyyttä aina päämäärä sinänsä älä koskaan pelkästään välineenä.

-          utilitarismi (muista perusperiaate), seurausetiikkajuttuja, mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle, egoismi: mahdollisimman paljon hyötyä itselle (hyväksytään myös muiden hyödyn tavoittelu)

-          arvojen olemassaolo, miten voidaan perustella: arvonaturalismi, yhteiskuntasopimusajatus, kulttuurirelativismi, objektiivinen, subjektiivinen (arvot relatiivisia yksilöön), Platonin supernaturalismi: absolutismi ja objektiivista, ei-naturalismi esim. Mooren intuitionismi, ihmisellä intuitiivinen kyky nähdä oikea ja väärä, arvot kuten värit nähdään.

FF3

-          totuusteoriat: korrespondenttinen, koherenttinen ja pragmatistinen

-          empirismi, tietoa hankitaan kokemuksen ja havaintojen avulla esim. Locke, Aristoteles, tiedon totuus todennetaan eli verifioidaan havainnolla.

-          rationalismi, tietoa hankitaan ainoastaan järjen avulla ja pyritään luomaan ehdottoman varma tietorakennelma vrt. matematiikka, Platon, Descartes

-          idealismi: 1. maailma on henkinen tai käsitteellinen esim. Platonin idealismi vastakohtana materialismi tai 2. Maailma on ihmismielen tuotos esim. solipsismi vastakohtana realismi, maailman on sellainen kuin on tulkitsijasta riippumatta.

-          materialismi, idealismi

-          tiedon määritelmä

-          olevan eri tasot, esim. Popper: aineellinen taso, mielen taso, kultturinen taso

-          Oleva voidaan nähdään: yksilöolioina, tosiasia-tiloina tai prosesseina.

-          Kantin tietoteoria

-          Locken empirismi, tabula rasa

- a priori-tieto, a posteriori-tieto

FF4

-          sosialismi, yhteisomistus tai korkea verotus, oikeudenmukaisuutta on tarpeiden huomiointi ja lopputuloksen samanlaisuus, vapautta on osallistumisen vapaus, positiiviset vapaudet esim. oikeus koulutukseen, ongelmana motivaatio.

-          liberalismi

-          rangaistuksen oikeutus, oikeudenmukaisuuden palauttaminen, jos olet tehnyt pahaa, sinun tulee kärsiä, (lähellä kostoa), korvaus (korvataan vahinko, onko lainkaan rangaistus), rangaistus oppiläksynä (behaviorismi) ja muutkin oppivat (mallioppiminen), ennaltaehkäisevä oikeutus (pelote, ongelma jotakuta voidaan rangaista syyttä vain pelotteena)

-          demokratia ja vallanjaon ongelma

-          oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden eri muotoilut, erityisesti Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria (verhoteoria)

-          vapaus, positiivinen vapaus, negatiivinen vapaus

-          yhteiskuntasopimusteoria-luonnontila

-          utopiat: Platon, Marx, Aristoteles

-          Tärkeitä termejä: konservatismi, anarkismi, Adam Smithin näkymätön käsi, rasismi, feminismi

VIISIHAARAINEN KYNTTELIKKÖ ELI PERUSASIAT KUNTOON!

Olet varmaankin nähnyt kynttelikön, jossa on viisi kynttilää. Tämä kynttelikkö on vertauskuva opiskelustasi. Usein inhimillisessä ongelmanratkaisussa etsitään vain yhtä vikaa tai ongelmakohtaa siihen, että asiat eivät suju. Vertauskuvallisesti voisi sanoa, että etsitään yhtä kynttilää, joka ei pala.

Aikoinaan tutkijat etsivät Niilin lähdettä. Jokainen tutkijoista halusi löytää pienen järven tai ehkä lähteen, josta Niili alkaa –tuloksetta. Lopulta ymmärrettiin, että Niilillä on useita lähteitä, joista se saa alkunsa. Tämä on minunkin kantava ajatukseni tässä kirjassa ja opiskelussa. Opiskeluun vaikuttaa useampi asia samanaikaisesti ja kun nämä useat asiat ovat kunnossa, niin opiskelukin sujuu mallikkaasti.

Ensimmäinen kynttilä on nuoren koti ja kodin tunneilmapiiri. Opiskelunkin perustana ja kulmakivenä on rakkaus ja välittäminen. Kun nuori tuntee, että hänet hyväksytään ja häntä rakastetaan omana itsenään niin tämä vapauttaa hänessä suuria voimavaroja.

Liiallinen, pakonomainen vaatiminen tai vaihtoehtoisesti välinpitämättömyys syö nuoren voimavaroja. Kodin tunneilmapiiri on kivijalka nuoren hyvinvoinnille. Vuorovaikutussuhde nuoren ja vanhempien välillä on hyvin tärkeä. Välillä perheessä voi olla jokin kriisi kuten avioeroprosessi, joka syö nuoren voimavaroja. Vanhemmatkin ovat väsyneitä, eivätkä välttämättä jaksa tai osaa tukea nuorta perheen kriisin keskellä. Olisi hyvä ymmärtää, että kodin tai ystäväpiirin tunneilmapiri vaikuttaa hyvin paljon nuoren voimavaroihin ja sitä kautta myös opiskeluun.

Toinen kynttilä on nuoren yksinkertaiset opiskelunhallintataidot esim. läksyjen teko ja kuuntelu tunnilla. Nämä yksinkertaisimmat opiskeluun liittyvät asiat ovat usein niitä tärkeimpiä. Hassua on se, että välillä näitä on varsin vaikea opiskelijan itse huomata.

Itse aikoinani lukiossa kirjoittelin runoja ja piirtelin ja juttelin hyvän ystäväni kanssa ja keskityin hyvin vähän fysiikan opettajan opetukseen. Sitten olin aivan hämmästynyt, etten pysynyt oikein kunnolla opetuksessa mukana ja sain huonoja arvosanoja. Olin sokea omalle toiminnalleni.

Helpoin tapa kehittää opiskelua on keskittyä tunnilla. Kun opiskelija suuntaa tarkkaavaisuutensa opiskeltavaan asiaan niin oppiminen mahdollistuu. Tarkkaavaisuus on kuin portti muistiin ja oppimiseen. Opiskelija voi itse suunnata tämän portin ja sen suunnan. Jos suuntana on opettaja ja opetus niin oppiminen on tehokasta. Oppilas voi kuitenkin jakaa huomiotaan esim. kaverin ja opetuksen välillä ja tällöin oppiminen heikkenee.

Läksyjen teko on toinen tärkeä ja yksinkertainen opiskelun kehittämiskeino. Läksyjä on viisasta tehdä tasaisesti ja keskittyen, sillä näin ei jää suurta opiskeltavaa määrää kurssikokeeseen koeviikolle. Kotitehtävien teko myös kertaa tunnilla opiskeltavaa asiaa ja kertaushan on muistamisen ja oppimisen äiti ja isä.

Keskusteluhetki opiskelijan kanssa:

-         Kassu kuule, multa puuttuu jokin matematiikka-osa aivoistani, kun en osaa yhtään matematiikkaa

-         Kyllä kaikilla jonkinlainen osa pitäisi olla!

-         Juu, mutta mulla ei ole.

-         Oletko muuten kuunnellut tunneilla opetusta?

-         No en oo.

-         Oletko enää vähään aikaan tehnyt matematiikan läksyjä?

-         En ole, eikä ole oikeen kiinnostanut

-         No juu, tämä selitys lienee järkevämpi osaamattomuudelle kuin matikkaosan puuttuminen.

-         Mietitääs vielä yhdessä, mitä voisit tehdä…

Tämä on myös kirjan ydinsanoma. Opiskelun onnistuminen ei ole mystinen, ylimaallinen ilmiö. Opiskelun onnistumiseen liittyvät hyvin yksinkertaiset asiat, joihin voi itse helposti vaikuttaa.

Kolmas kynttilä on opiskelustrategia ja aktiivinen lukeminen.

Lukioon tultaessa koealueet tulevat laajemmiksi. Opiskeltavan kirjan sivumäärä voi olla 150-200 sivua. Tällaista sivumäärää on mahdotonta osata ulkoa sanasta sanaan. Atomistinen eli sirpalemainen opiskelustrategia ei siis ole kannattavaa. Näin ollen on tarpeellista opiskella tehokkaita lukutekniikoita ns. aktiivista lukemista esim. yksinkertaisimmillaan tärkeiden kohtien alleviivaaminen ja näiden kohtien kertaaminen on tehokkaampaa lukemista kuin vain sanasta sanaan lukeminen. Kokonaisuuksien ymmärtämiseen tähtäävää lukutekniikkaa kutsutaan holistiseksi oppimisstrategiaksi. Tehokkaat lukutekniikat johtavat opiskelijan myös parempiin tuloksiin ja näin opiskelumotivaatio paranee.

Neljäs kynttilä on uni. Ihminen oppii aivojensa avulla. Aivot tarvitsevat unta toimiakseen kunnolla. Riittävä yöuni lisää vireyttä ja keskittymiskykyä eli juuri niitä asioita, jotka ovat ratkaisevia oppimisessa. Olet varmasti joskus nähnyt kaverisi tunnilla ”pilkkivän” tai suoranaisesti nukkuvan. Tällaiset tunnit ovat kaverillesi ”nollatunteja” oppimista ei silloin yksinkertaisesti tapahdu. Opettajalla ei ole suoraa säteilyvaikutusta opiskelijan aivoihin vaan opiskelijan täytyy itse aktiivisesti prosessoida näkemäänsä ja kuulemaansa.

Viides kynttilä on asennoituminen ja tavoitteenasettelu. On tärkeää, että olet jollain tavalla vastannut kysymykseen, miksi olet lukiossa. Mitä tavoitteita sinulla on opiskelujesi suhteen? Olennaista on, että näet opiskelun jollain tavalla merkitykselliseksi itsellesi. Sinun ei vielä tarvitse tietää, mikä sinusta tulee isona.

Kun hyväksyy opiskelun osaksi omaa elämäänsä eikä näe sitä jonkun toisen esim. vanhempien projektina niin motivaatio kasvaa. Alat nähdä opiskelun toimintana, josta sinulle itsellesi on hyötyä. Otat opiskelun ikään kuin omaan haltuusi.

Kun nämä kaikki kynttelikön kynttilät palavat on opiskelusi todennäköisesti hyvällä tolalla. Kuvittele mielessäsi haamuopiskelijan lukio-opiskelua. Sari-haamu nukkuu 4 tuntia yössä, hän ei kuuntele tunneilla vaan juttelee kaverin kanssa, Sari tekee vain 10 minuuttia  läksyjä ja isä on pakottanut hänet lukioon. Lisäksi Sari ei käytä yhtäkään aktiivisen lukemisen tekniikkaa.

Ei liene yllätys, ettei lukio oikein suju. Pahimmillaan itse kynttelikön varsi on jo taipunut ja Sari lintsaa koulusta. Sari ei menesty lukiossa ja se ei ole varsinainen yllätys.

Lukiossa menestyminen ei ole mystinen, salaperäinen prosessi vaan aivan kansajärkinen, ymmärrettävä tiettyihin perusasioihin pohjautuva kokonaisuus. Kun perusasiat ovat kunnossa, niin opiskelu sujuu mukavasti.

PSYKOLOGIA 4-KURSSIN KERTAUSTA

PS4 KERTAUS

Hei olen kerännyt oheiseen listaan kurssin tärkeimpiä teemoja. Lihavoin vielä kurssin selkärankateoriat, jotka on ehdottomasti hallittava.

Toivottavasti tämä listaus auttaa sinua valmentautumaan kokeeseen.

TEHTÄVÄ: Tee miellekartat lihavoiduista teorioista.

1. Tunne, määrittele käsittele. Mitä osatekijöitä tunteeseen kuuluu?

2. Lazaruksen kognitiivinen tunneteoria. Tee miellekartta!

3. James-Langen teoria tunteen synnystä.

4. Pelon hermostollinen perusta. Pelko ja oppiminen.

5. Aggression määritelmä. Aggression psyykkinen, fysiologinen ja sosiaalinen selittäminen (erit. Zimbardon teesit). Aggressio ja oppiminen.

6. Onnellisuutta selittävät tekijät.

7. Tunteiden säätely.

8. Tunneäly

9. Martin e. Fordin kognitiivinen motivaatioteoria. Tee miellekartta!

10. Behaviorismi ja motivaatio.

11. Psykodynaaminen teoria ja motivaatio.

12. Maslowin tarvehierarkia. – tee miellekartta!

13. Selviytymisennuste.

14. Nälän psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen selittäminen.

15. Seksuaalisuuden psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen selittäminen.

16. Listaa sosiaaliset motiivit.

17. Motiiviristiriidat.

18. Howard Gardnerin multiple intelligencies teoria. Tee miellekartta!

19. Sternbergin kolmen älykkyyden malli.

20. LUOVUUS:

                 - luova ajattelu

                 -luova prosessi

                 -luova persoona

                 - luovuutta edistävät ympäristöt

21. Listaa 7 asiaa, jotka ovat tyypillisiä taiturille ja asiantuntijalle.

22. Ongelmanratkaisu, selvitä seuraavat käsitteet:

                 - ongelma-avaruus

                 - ongelman uudelleen määrittely

                 - systeemi 1  ja systeemi 2 ongelmanratkaisussa, prosessointimalli

                 - heuristiikat ja ajatteluvinoutumat

PS6-KURSSI KERTAUSTA

Hei, olen kerännyt listaa keskeisistä termeistä, jotka liittyvät lukion sosiaalipsykologian kurssiin. Etsimällä ja selvittämällä käsitteiden ja teorioiden ideat voit valmistautua sekä YO-kirjoituksiin että kyseisen kurssin kokeeseen. 

1. Kolme näkökulmaa ihmiseen: psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen näkökulma.

2. Sosialisaatioprosessi

3. Kolme sosialisaatioprosessin tasoa.

4. Kiintymyssuhde

5. Mielenteoria

6. Roolinotto, roolinoton vaiheet

7. Skripti

8. Rooliskeema

9. Miten vahvistusvääristymä liittyy havaintokehään?

10. Implisiittinen persoonallisuusteoria. Haloefekti. Stigma-ilmiö.

11. Selitä attribuutiot: pysyvä, muuttuva, sisäinen, ulkoinen

12. Miten asenteiden syntyä voidaan selittää oppimisteorioiden näkökulmasta?

13. Miten asenteiden muuttumista selittää tasapainoteoria ja kognitiivisen dissonanssin teoria?

14. Konformisuus positiivisena ryhmäilmiönä tai negatiivisena lauma-ajatteluna.

15. Sosiaalinen vaikutus: konformismi, myöntyminen, tottelevaisuus

16. Normatiivinen konformismi

17. Aggressiivisuuden biologinen, psykologinen ja sosiaalinen lähestymistapa

18 . Lucifer vaikutuksen taustatekijät

19. Täydellisen rakkauden kolme elementtiä Sternbergin mukaan

20.Ryhmän kehitysvaiheet

21.Ryhmän kaksoistavoite

22. Sosiogrammi

23. Klassiset johtajamallit: autoritaarinen, demokraattinen, antaa mennä

24. Transaktio- ja transformaatiojohtaminen

25. Johtajan keskeiset tehtävät

TEHTÄVÄ: Mieti YO-tehtävää (2001) : Koulukiusaaminen yksilö-ja ryhmäpsykologisena ilmiönä.

KIRKKOHISTORIAN KERTAUS

Hyvä kirkkohistorian opiskelija, alla on lueteltu kirkkohistorian kurssin keskeisimpiä teemoja. Kirjaa kaikki teemat itsellesi vihkoon.

Valitse kaksi teemaa tälle kertaustunnille ja kerää niistä keskeiset asiat joko omasanaisina muistiinpanoina tai tukisanalistana tai miellekarttana. Voit mainiosti tehdä yhteistyötä kaverin kanssa. Voitte tehdä tiivistelmät eri aiheista ja sitten opettaa toinen toistanne.

Kirkkohistorian kertausteemat:

-         kristinuskon synty

-         kirkon virat

-         vainot

-         kristinuskon leviäminen Rooman valtakunnassa

-         Konstantinolainen käänne

-         germaanien kääntyminen

-         luostarilaitoksen kehitys, itä ja länsi, kerjäläisveljistöt

-         kirkkojen ero: katolinen, ortodoksinen

-         Lutherin uskonpuhdistus

-         reformoitu ja anglikaaninen uskonpuhdistus

-         katolinen vastauskonpuhdistus

-         tiede ja kristinusko

-         kirkot ja teollistuminen

-         ekumenia

-         katolinen kirkko:

             -paavius, paaviuden perustelu ja kehittyminen

 -konsiilit,

 -keskiajan pelastuskäsitys

     - ortodoksinen kirkko

-         ristiretket

-         lähetystyö kirkon historiassa

-         ekumenia

-         Selitä seuraavat asiat:

a) predestinaatio-oppi

b) Lutherin reformatorinen löytö

c) kiirastuli

d) Paavin avainten valta

Tässä hyvä linkki taitavaan kirkkohistorian vastaukseen SUOL:in sivuilla!

OPISKELUN TARKOITUS MOTIVAATION PERUSTANA

Livet ska ha mening,

toteaa ruotsalainen huoneentaulu, elämällä tulee olla tarkoitus.

Olen tänä syksynä lukenut Viktor Franklinin ajatuksia elämän tarkoituksesta. Hän näkee, että hyvässä ihmiselämässä on keskeistä tarkoituksellisuus, jokin syvempi tavoite ja päämäärä. Tällaiseksi tavoitteeksi ei Franklinille riitä esimerkiksi nautinto.

Viktor Frankl selvisi keskitysleirien kauhuista ja huomasi noissa olosuhteissa, kuinka tärkeää ihmiselle on tarkoitus, syy elää. Tarkoitus luo mielekkyyden kokemuksen ja toisaalta vahvan voiman, jonka avulla jaksaa.

Millainen voisi olla sitten hyvä tavoite, jota tavoitella. Viktor Frankl yhdistää ajatuksen mm. intersubjektiivisuuteen. Tavoitteen asettelussa on tärkeää toiset ihmiset ja heidän hyvinvointinsa huomiointi. Syvempi tarkoituksellisuus ei voi olla vain lyhytnäköistä oman edun tavoittelua.

Nykypsykologia nostaa myös tavoitteellisuuden ja tarkoituksellisuuden onnen lähteeksi. Ihmiset, joilla on mielekkäitä päämääriä ja tavoitteita ovat onnellisempia kuin ihmiset, jotka vaeltavat vailla päämäärää. Onnen lähteitähän nykytutkimuksen valossa on myös muiden auttaminen ja kiitollisuus.

Viktor Frankl kirjoittaa myös ns. ihmisen tehtävästä. Hän päätyy eräällä tavalla klassiseen kansanviisauteen, harva meistä voi ns. parantaa koko maailmaa ympärillämme. Ideana onkin, että toimimme hyvin omalla paikallamme. Jos voimme tuoda jollain tavalla hyvää ja onnellisuutta lähipiiriimme, omalla pienellä paikallamme, niin olemme silloin jo tehneet osan tehtävästämme.

Lukiolaisen ja opettajan on välillä hyvä pysähtyä miettimään, miksi opiskelee tai tekee opetustyötä. Tarkoituksen ja päämäärän kirkastuminen luo uudenlaista voimaa tekemiseen. Opiskelun tarkoituksen selkeneminen nostaa opiskelumotivaatiota.

Kun pohdiskelemme lukio-opiskelun motivaation olemusta, on opiskelun tarkoitus varmasti yksi tukipilareista. Olen työssäni huomannut, kuinka tavoiteorientoituneet opiskelijat jaksavat ahkeroida lukiossa. Heillä voi olla vaikkapa ammatihaave, jota kohti pyrkiä.

Mieti siis hetki, miksi olet lukiossa. Haaveile hetkinen ja pohdi, mitä kaikkea lukio-opiskelu ja ylioppilastutkinto sinulle mahdollistavat. Kun haaveilet niin älä ajattele vain realistisesti tämän hetkistä tilannettasi vaan uskalla hieman unelmoida ja visualisoida toivomaasi tulevaisuutta. Usein suuret muutokset alkavat pienistä ajattelun muutoksista, jotka hetken kuluttua heijastuvat toimintaan.

Olennaista on myös se, että kuulostelet arvojasi. Mikä sinulle on tärkeää elämässä. Arvot toimivat motivaation pohjana. Kun toimit arvojesi mukaisesti niin elämään alkaa virrata voimaa ja merkityksellisyyttä. Motivaation osittain unohdettukin pohja lepää myös arvoissa.