Kaikissa projekteissa, oppimisessa, rakentamisessa, YO-kirjoituksiin valmistautumisessa tulee jossain vaiheessa ratkaiseva hetki. Opiskelija on nähnyt jo aika paljon vaivaa, lukenut sivuja ja yrittänyt ja jossain kohtaa tulee epätoivon hetki. Opiskelija katsoo projektia eteen päin ja näkee jostain syystä toivottomuutta ja epäonnistumisen suuren mahdollisuuden. Tämä negatiivinen mielikuva alkaa syödä motivaatiota ja voimia tästä hetkestä ja tämän hetken yrittämisestä.
Tällöin on hyvä taitavan mietiskelyn voimalla tarttua tuohon ajatukseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Tulevaisuuden negatiivinen mielikuva alkaa syödä tätä hetkeä kavalasti ja alkaa vaikuttaa työn laatuun. Tulevaisuuden mielikuva voi oudolla tavalla syödä voimia juuri tästä hetkestä.
Enää opiskelija ei ponnistelekaan vakaa näky itsestä onnistujana vaan hänen mieleensä alkaa tulla epätoivon ajatuksia ja mielikuvia siitä, mitä kaikki muutkin ajattelevat. Nämä epämiellyttävät ystävät, negatiiviset ajatukset kannattaa karistaa harteilta vaikkapa reippaalla kävelylenkillä ja sitten taas tarttua toimeen muistaen kiinalaisia ajatuksia:
" tuhannen kilometrin matka alkaa yhdestä askeleesta"
"ne ketkä kulkevat hitaasti, kulkevat terveinä ja pitkälle"
Toivossa ja sinnikkyydessä on valtavat voimavarat. Yrittämiseen alkaa syntyä uudenlainen sävy. Opiskelija ei ole enää lukevinaan vaan opiskeluun tulee tekemisen meininki. Tämä on ratkaiseva hetki tekemisessä ja oppimisessa, toimija ei ole vain tekevinään tai yrittävinään vaan todella yrittää ja siinä on vissi ero.
Jopa jääkiekkoanalyyseissa ja valmennuksessa puhutaan tuosta ratkaisevasta hetkestä nimenomaan kaksinkamppailuissa. Puolustaja ei ole vain ottavinaan kiekkoa pois hyökkääjältä vaan hän tekee kaikkensa, että hän myös ottaa kiekon pois.
Hyvä esimerkki on myös jääkiekkoilija Saku Koivun toiminta. Koivu ei vain ole kaavamaisesti tekevinään maaleja vaan vielä jäähän kaatuneena epäonnistuneiden yritysten jälkeen vippaa kiekon maaliin.
Tutki siis mieltäsi, oletko vain näennäisesti yrittämässä vai yritätkö todella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti