Hyvä abiturientti, kuuntelut lähestyvät. Tässä aivan pieni vinkki vieraan kielen kuunteluihin. Minulle oli tästä hyötyä. Ennen esim. ruotsinkielen kuuntelua kuuntele ruotsinkielistä musiikkia. Näin aivosi aktivoituvat valmiiksi kuuntelemaan ruotsinkieltä. Voisit samasta syystä lukea myös kevyttä ruotsinkielistä tekstiä ennen kuunteluita . Tämä on pieni, mutta tehokas vinkki, jolla on kognitiotieteellinen pohja. Kuuntelepa vaikka Eva Dahlgrenia ennen kuunteluita. Tsekkaathan abitreenien sivuston: http://abitreenit.yle.fi/treenaa/lukio/aine/6
lauantai 9. helmikuuta 2013
torstai 17. tammikuuta 2013
VINKKI, KÄVELE 15 MINUUTTIA PÄIVÄSSÄ
Hyvä opiskelija, tässä yksinkertainen ja pieni vinkki. Kun lukiolaisilla kirjoitukset lähestyvät niin pikku hiljaa myös stressi voi lisääntyä. Vanha roomalaisten neuvo on, että terve sielu on terveessä ruumiissa. Fyysisen kunnon kohottaminen auttaa stressinhallintaa. Yksinkertaisesti ja helposti kävele vähintään 15 minuuttia päivässä. Mukavia tassutteluhetkiä!!
maanantai 17. joulukuuta 2012
METAKOGNITIO
Metakognitio on oman tiedonkäsittelyn pohdiskelua ja tutkiskelua. Kun opiskelija lähtee kehittämään opiskeluaan niin kehittäminen on hyvä aloittaa tiedostamalla nykyinen tilanne. Voit aloittaa opiskelusi tiedostamisen tekemällä seuraavan aktiivista lukemista mittaavan kyselyn. 1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä.
1. Alleviivaan tekstiä lukiessani 1 2 3 4
5
2. Kertaan luettuani alleviivatut kohdat 1
2 3 4 5
3. Selvennän itselleni tekstin keskeiset käsitteet 1 2 3 4 5
4. Pyrin selvittämään kokonaisten kappaleiden perusidean 1 2 3 4 5
5. Teen omasanaiset muistiinpanot 1 2 3 4 5
6. Teen lukemastani miellekartan 1 2 3 4 5
7. Yritän opetella asiat ymmärtäen välttäen ulkoaopettelua 1 2 3
4 5
8. Kertaan vielä kirjan kappaleen keskeiset teemat
myöhemmin 1 2 3 4 5
9. Luen kirjaa tasaisesti koko kurssin ajan 1 2 3 4 5
10. Haen lisätietoa aiheesta 1
2 3 4 5
Mitä enemmän saat täysin samaa mieltä (5) sitä paremmalla mallilla lukutekniikkasi ovat. Jos suurin osa on osiossa 1-2 on lukutekniikoissasi reilusti parantamisen varaa. Vinkkejä hyviin lukutekniikoihin löydät blogistani: http://kasperajatus.blogspot.fi/2012/04/v-behaviorurldefaultvmlo.html
Metakognition voi nähdä myös hyvin laaja-alaisesti siten, että opiskelija miettii hyvinvointiaan ja oppimishetkien vireyden vaikutusta oppimiseen. Vireyden säätely onkin yksi tärkeä osa taitavaa opiskelua ja se on myös helppoa. Jos lukeminen alkaa väsyttää niin pieni pyrähdys ulkona raittiissa ilmassa nostaa vireyttä ja mielialaa ja taas jaksaa lukea lisää.
Jos opiskelija on hyväkuntoinen niin on hänen helpompi keskittyä opiskeluun. Ulkoilu raittiissa ilmassa nostaa myös vireystilaa. Oikeanlainen ruokavalio saa aivot toimimaan hyvin. Hedelmät ovat mainiota ravintoa opiskelijalle: omenat ja banaanit virkistävät ja antavat samalla nestettä, energiaa ja suojaravintoaineita. Nälkäisenä tai ylensyöneenä on vaikea keskittyä vaikeaan tehtävään. Toisaalta vaikkapa liika kofeiinin nauttiminen voi luoda ylivireystilan, joka vaikeuttaa keskittymistä.
Opiskelutilaan sen rauhallisuuteen ja miellyttävyyteen on hyvä kiinnittää huomiota. Jos ympärillä on paljon ärsykkeitä, jotka vievät huomion esim. Internet tai televisio niin keskittyminen voi vaikeutua huomattavasti.
Mitä enemmän saat täysin samaa mieltä (5) sitä paremmalla mallilla lukutekniikkasi ovat. Jos suurin osa on osiossa 1-2 on lukutekniikoissasi reilusti parantamisen varaa. Vinkkejä hyviin lukutekniikoihin löydät blogistani: http://kasperajatus.blogspot.fi/2012/04/v-behaviorurldefaultvmlo.html
Metakognition voi nähdä myös hyvin laaja-alaisesti siten, että opiskelija miettii hyvinvointiaan ja oppimishetkien vireyden vaikutusta oppimiseen. Vireyden säätely onkin yksi tärkeä osa taitavaa opiskelua ja se on myös helppoa. Jos lukeminen alkaa väsyttää niin pieni pyrähdys ulkona raittiissa ilmassa nostaa vireyttä ja mielialaa ja taas jaksaa lukea lisää.
Jos opiskelija on hyväkuntoinen niin on hänen helpompi keskittyä opiskeluun. Ulkoilu raittiissa ilmassa nostaa myös vireystilaa. Oikeanlainen ruokavalio saa aivot toimimaan hyvin. Hedelmät ovat mainiota ravintoa opiskelijalle: omenat ja banaanit virkistävät ja antavat samalla nestettä, energiaa ja suojaravintoaineita. Nälkäisenä tai ylensyöneenä on vaikea keskittyä vaikeaan tehtävään. Toisaalta vaikkapa liika kofeiinin nauttiminen voi luoda ylivireystilan, joka vaikeuttaa keskittymistä.
Opiskelutilaan sen rauhallisuuteen ja miellyttävyyteen on hyvä kiinnittää huomiota. Jos ympärillä on paljon ärsykkeitä, jotka vievät huomion esim. Internet tai televisio niin keskittyminen voi vaikeutua huomattavasti.
perjantai 24. elokuuta 2012
PSYKOLOGIAN AINEREAALIN KESKEISIÄ AIHEITA JA LUKUVINKKEJÄ
Olen tehnyt listaa lukion psykologian kurssien (Vanha OPS) keskeisistä aihepiireistä. Toivon, että tämä helpottaa kokeeseen valmistautumista. On hyvä harjoitella ja opiskella YO-kokeeseen hieman laajempia kokonaisuuksia kuten esim. tunteet tai motivaatio. Parhaimmillaan voit etsiä vielä näillekin yhteisiä tekijöitä eli miten esimerkiksi tunteet vaikuttavat motivaatioon. Tällaisesta laajemmasta kokonaisuudesta voi tehdä itselleen omasanaiset muistiinpanot tai miellekartan.
Ainereaalissa kirjoittajalta odotetaan juuri hieman laajemman kokonaisuuden hallintaa.
Käytännön vinkit valmistautumiseen:
1. Tee jokaisen kurssin aihealueista vähintään kaksi miellekarttaa.
2. Tutustu viime kevään YO-kokeeseen ja vastaa kahteen kysymykseen. Arvioi itse vastauksesi. Psykologian YO-koe kevät 2012. Vastauksen arviointi voi auttaa sinua kehittämään vastaustasi.
Psykologia 4.
Ainereaalissa kirjoittajalta odotetaan juuri hieman laajemman kokonaisuuden hallintaa.
Käytännön vinkit valmistautumiseen:
1. Tee jokaisen kurssin aihealueista vähintään kaksi miellekarttaa.
2. Tutustu viime kevään YO-kokeeseen ja vastaa kahteen kysymykseen. Arvioi itse vastauksesi. Psykologian YO-koe kevät 2012. Vastauksen arviointi voi auttaa sinua kehittämään vastaustasi.
Psykologia 1.
- taitava oppiminen
- konstruktivistinen oppimiskäsitys
- oppimisstrategiat
- opiskeluun suuntautuminen
- ihmiskuvat
- minäkäsitys, itsetunto
Tässä linkki kertaustermisivustolle: http://kasperajatus.blogspot.fi/2013/03/kertaustermeja-psykologia-1-kurssiin.html
Tässä linkki kertaustermisivustolle: http://kasperajatus.blogspot.fi/2013/03/kertaustermeja-psykologia-1-kurssiin.html
Psykologia 2.
- elämänkaariteoriat
- kiintymyssuhdeteoriat
- minän synty
- leikki
- puhe
- motoriikka
- ajattelun kehitys
- nuoruus, monta teoriaa
- aikuisuus
Psykologia 3.
- muisti
- tarkkaavaisuus
- havainnon lainalaisuudet
- havaintokehä
- kognitiivisen psykologian perusteet
- perustiedot hermostosta
- aivojen tutkimusmetodit
- tunteet
- tunneteoriat erit. Lazaruksen tunneteoria
- tunneäly
- motiivaatio
- motivaatioteoriat erityisesti Fordin kognitiivinen teoria
- Älykkyys
- ongelmanratkaisu
- luovuus
- taitava ajattelu
Psykologia 5.
- persoonallisuusteoriat
- mielenterveyden määrittely
- skitsofrenia, narsismi
- mielisairauksien luokittelu
- stressi
- itsesäätelykeinot: hallintakeinot ja defenssit
Psykologia 6.
- Lucifer-efekti ja aggressiivisuus laajemminkin
- konformismi
- lauma-ajattelu
- joukkoharha
- asenteiden synty
- sosialisaatioprosessi
- sosiaalinen havainnointi ja vääristymät
- ryhmän kehitysvaiheet
- johtajuus
Tärkeä vaihe valmistautumista on ns. oppimisen testaus. Kun olet lukenut jonkin aihealueen esim. tunteet niin pidä pieni tauko ja kysy sitten itseltäsi, mitä aiheesta on jäänyt mieleesi. Voit kirjoittaa tärkeimpiä asioita vaikkapa vihkoon. Tämän jälkeen voit kirjan ja vihon avulla täydentää tietojasi. Samalla seuraat oppimistasi ja jos huomaat oppivasi niin hallinnantunteesi opiskeltavan asian suhteen paranee. Tämä taas lisää itseluottamusta ja opiskelumotivaatiota.
lauantai 11. elokuuta 2012
PERUSKOULUSTA LUKIOON
"Vinkki, mene nyt metsään popsimaan mustikoita ja puolukoita -saat tärkeitä suojaravintoaineita ja liikuntaa. Vihreä metsä tuoksuineen rauhoittaa myös sielun. "
Siirtyminen peruskoulusta lukioon on haasteellista. Lukiossa opiskelu muuttuu nopeatempoisemmaksi ja aihealueet laajenevat. Tämä edellyttää uusia taitoja. Erityisesti jos opiskelija kohtaa ensimmäistä kertaa jaksojärjestelmän niin opeteltavaa ajanhallinnassa on enemmän.
Jaksojärjestelmän ideana on se, että opiskelija opiskelee tiettyjä aineita n. 7 viikon ajan ja sen jälkeen on intensiivinen koeviikko. Sitten näistä kursseista saadaan arvosanat ja seuraavassa jaksossa onkin sitten taas uudet kurssit.
Jaksojärjestelmä edellyttää ajanhallintaa. On pakko lukea koko kurssin ajan. Viimeisenä iltana ei voi millään omaksua koko kurssin asioita. Kolme tärkeää vinkkiä lukio-opiskeluun:
1. Kuuntele tunneilla ja suuntaa tarkkaavaisuutesi opetukseen!
2. Tee tasaisesti kotitehtäviä!
3. Nuku riittävästi!
Näin valmistaudut jo jakson aikana koeviikkoon ja viimeisen illan kertaus on todellakin kertausta eikä uuden opettelua.
Riittävä uni on hyvin tärkeä tarkkaavaisuuden kannalta. Jotta opiskelija voisi oppia tunnilla, niin tulee hänen olla virkeä ja vireä. Väsyneenä on hyvin vaikea keskittyä ja säilyttää tarkkaavaisuutta.
Kun vamistaudut esim. psykologian kokeeseen niin älä yritä opetella asioita ulkoa. Peruskoulussa aihealue saattoi olla suppeampi, jolloin ulkoaopettelullakin saattoi pärjätä paremmin.
Lukio-opiskelussa aihealueet ja lukualueet ovat laajoja, joten on pakko ymmärtää aihealue ja kerätä luettavasta aihealueesta keskeisimmät asiat. Kukaan ei voi muistaa ulkoa 150 sivua.
Varaudu myös siihen, että joissakin aineissa arvosanasi saattavat hieman laskea. Älä silloin masennu. Ilmiö on kohtuullisen tavallinen. Kun jaksat sinnikkäästi yrittää niin pääset kiinni uuden koulun rytmiin ja OPO-tuntien ja PS1-kurssin avulla löydät taitavan lukemisen ja opiskelun salat. Ja pian jo huomaat menestyväsi mukavasti. Tämä vaatii kuitenkin työtä.
Urheilussakin hyvät tulokset tulevat ahkeran harjoittelun ja työnteon kautta. Kukaan ei edes ajattele mitään muuta vaihtoehtoa. Opiskelussa tilanne on samanlainen. Mukavaa lukion alkua ja iloa opiskeluun ja elämään!
Siirtyminen peruskoulusta lukioon on haasteellista. Lukiossa opiskelu muuttuu nopeatempoisemmaksi ja aihealueet laajenevat. Tämä edellyttää uusia taitoja. Erityisesti jos opiskelija kohtaa ensimmäistä kertaa jaksojärjestelmän niin opeteltavaa ajanhallinnassa on enemmän.
Jaksojärjestelmän ideana on se, että opiskelija opiskelee tiettyjä aineita n. 7 viikon ajan ja sen jälkeen on intensiivinen koeviikko. Sitten näistä kursseista saadaan arvosanat ja seuraavassa jaksossa onkin sitten taas uudet kurssit.
Jaksojärjestelmä edellyttää ajanhallintaa. On pakko lukea koko kurssin ajan. Viimeisenä iltana ei voi millään omaksua koko kurssin asioita. Kolme tärkeää vinkkiä lukio-opiskeluun:
1. Kuuntele tunneilla ja suuntaa tarkkaavaisuutesi opetukseen!
2. Tee tasaisesti kotitehtäviä!
3. Nuku riittävästi!
Näin valmistaudut jo jakson aikana koeviikkoon ja viimeisen illan kertaus on todellakin kertausta eikä uuden opettelua.
Riittävä uni on hyvin tärkeä tarkkaavaisuuden kannalta. Jotta opiskelija voisi oppia tunnilla, niin tulee hänen olla virkeä ja vireä. Väsyneenä on hyvin vaikea keskittyä ja säilyttää tarkkaavaisuutta.
Kun vamistaudut esim. psykologian kokeeseen niin älä yritä opetella asioita ulkoa. Peruskoulussa aihealue saattoi olla suppeampi, jolloin ulkoaopettelullakin saattoi pärjätä paremmin.
Lukio-opiskelussa aihealueet ja lukualueet ovat laajoja, joten on pakko ymmärtää aihealue ja kerätä luettavasta aihealueesta keskeisimmät asiat. Kukaan ei voi muistaa ulkoa 150 sivua.
Varaudu myös siihen, että joissakin aineissa arvosanasi saattavat hieman laskea. Älä silloin masennu. Ilmiö on kohtuullisen tavallinen. Kun jaksat sinnikkäästi yrittää niin pääset kiinni uuden koulun rytmiin ja OPO-tuntien ja PS1-kurssin avulla löydät taitavan lukemisen ja opiskelun salat. Ja pian jo huomaat menestyväsi mukavasti. Tämä vaatii kuitenkin työtä.
Urheilussakin hyvät tulokset tulevat ahkeran harjoittelun ja työnteon kautta. Kukaan ei edes ajattele mitään muuta vaihtoehtoa. Opiskelussa tilanne on samanlainen. Mukavaa lukion alkua ja iloa opiskeluun ja elämään!
perjantai 22. kesäkuuta 2012
OPPIMISEN RATKAISEVA HETKI
Kaikissa projekteissa, oppimisessa, rakentamisessa, YO-kirjoituksiin valmistautumisessa tulee jossain vaiheessa ratkaiseva hetki. Opiskelija on nähnyt jo aika paljon vaivaa, lukenut sivuja ja yrittänyt ja jossain kohtaa tulee epätoivon hetki. Opiskelija katsoo projektia eteen päin ja näkee jostain syystä toivottomuutta ja epäonnistumisen suuren mahdollisuuden. Tämä negatiivinen mielikuva alkaa syödä motivaatiota ja voimia tästä hetkestä ja tämän hetken yrittämisestä.
Tällöin on hyvä taitavan mietiskelyn voimalla tarttua tuohon ajatukseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Tulevaisuuden negatiivinen mielikuva alkaa syödä tätä hetkeä kavalasti ja alkaa vaikuttaa työn laatuun. Tulevaisuuden mielikuva voi oudolla tavalla syödä voimia juuri tästä hetkestä.
Enää opiskelija ei ponnistelekaan vakaa näky itsestä onnistujana vaan hänen mieleensä alkaa tulla epätoivon ajatuksia ja mielikuvia siitä, mitä kaikki muutkin ajattelevat. Nämä epämiellyttävät ystävät, negatiiviset ajatukset kannattaa karistaa harteilta vaikkapa reippaalla kävelylenkillä ja sitten taas tarttua toimeen muistaen kiinalaisia ajatuksia:
" tuhannen kilometrin matka alkaa yhdestä askeleesta"
"ne ketkä kulkevat hitaasti, kulkevat terveinä ja pitkälle"
Toivossa ja sinnikkyydessä on valtavat voimavarat. Yrittämiseen alkaa syntyä uudenlainen sävy. Opiskelija ei ole enää lukevinaan vaan opiskeluun tulee tekemisen meininki. Tämä on ratkaiseva hetki tekemisessä ja oppimisessa, toimija ei ole vain tekevinään tai yrittävinään vaan todella yrittää ja siinä on vissi ero.
Jopa jääkiekkoanalyyseissa ja valmennuksessa puhutaan tuosta ratkaisevasta hetkestä nimenomaan kaksinkamppailuissa. Puolustaja ei ole vain ottavinaan kiekkoa pois hyökkääjältä vaan hän tekee kaikkensa, että hän myös ottaa kiekon pois.
Hyvä esimerkki on myös jääkiekkoilija Saku Koivun toiminta. Koivu ei vain ole kaavamaisesti tekevinään maaleja vaan vielä jäähän kaatuneena epäonnistuneiden yritysten jälkeen vippaa kiekon maaliin.
Tutki siis mieltäsi, oletko vain näennäisesti yrittämässä vai yritätkö todella.
Tällöin on hyvä taitavan mietiskelyn voimalla tarttua tuohon ajatukseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Tulevaisuuden negatiivinen mielikuva alkaa syödä tätä hetkeä kavalasti ja alkaa vaikuttaa työn laatuun. Tulevaisuuden mielikuva voi oudolla tavalla syödä voimia juuri tästä hetkestä.
Enää opiskelija ei ponnistelekaan vakaa näky itsestä onnistujana vaan hänen mieleensä alkaa tulla epätoivon ajatuksia ja mielikuvia siitä, mitä kaikki muutkin ajattelevat. Nämä epämiellyttävät ystävät, negatiiviset ajatukset kannattaa karistaa harteilta vaikkapa reippaalla kävelylenkillä ja sitten taas tarttua toimeen muistaen kiinalaisia ajatuksia:
" tuhannen kilometrin matka alkaa yhdestä askeleesta"
"ne ketkä kulkevat hitaasti, kulkevat terveinä ja pitkälle"
Toivossa ja sinnikkyydessä on valtavat voimavarat. Yrittämiseen alkaa syntyä uudenlainen sävy. Opiskelija ei ole enää lukevinaan vaan opiskeluun tulee tekemisen meininki. Tämä on ratkaiseva hetki tekemisessä ja oppimisessa, toimija ei ole vain tekevinään tai yrittävinään vaan todella yrittää ja siinä on vissi ero.
Jopa jääkiekkoanalyyseissa ja valmennuksessa puhutaan tuosta ratkaisevasta hetkestä nimenomaan kaksinkamppailuissa. Puolustaja ei ole vain ottavinaan kiekkoa pois hyökkääjältä vaan hän tekee kaikkensa, että hän myös ottaa kiekon pois.
Hyvä esimerkki on myös jääkiekkoilija Saku Koivun toiminta. Koivu ei vain ole kaavamaisesti tekevinään maaleja vaan vielä jäähän kaatuneena epäonnistuneiden yritysten jälkeen vippaa kiekon maaliin.
Tutki siis mieltäsi, oletko vain näennäisesti yrittämässä vai yritätkö todella.
tiistai 5. kesäkuuta 2012
LUKIOLAISEN MOTIVAATIO
Motivaatio, jos mikä on salaperäinen ja osittain hyvin moniulottoinen ilmiö ja samalla hyvin yksinkertainen. Varmasti jokainen opiskelija on kokenut hetkiä, jolloin opiskelija on menettänyt intonsa ja motivaationsa opiskeluun.
Olen jo vuosia pohtinut opiskelumotivaation keskeisimpiä tekijöitä ja päätynyt seuraavaan listaan:
1. Fyysinen terveys
2. Psyykkinen hyvinvointi esim. ihmissuhteet, kaverisuhteet, tunteet
3. Opiskelun tarkoitus itselle
4. Tavoitteet
5. Oikea opiskelutapa ja tulokset
6. Motivaatio on yksilöllistä
1. Kaiken takana on riittävä psyykkinen ja fyysinen terveys. Esimerkiksi jatkuvan flunssakierteen keskellä voi menettää voimansa eikä jaksa enää opiskella. Toisaalta hyvä fyysinen terveys ja kunto luo kestävyyttä kestää vaikeita ja haastavia psyykkisiäkin asioita.
2. Jos esimerkiksi seurustelusuhde on menossa karikolle niin ajatukset vaeltavat todennäköisesti pois derivoinnin saloista tai Descartesin olemassolon pohdinnasta. Kohtalaiset ihmissuhteet luovat hyvän pohjan elämän mielekkyydelle ja täten myös motivaatiolle opiskelua kohtaan.
3. On tärkeää, että itse jossakin vaiheessa miettii, miksi opiskelee ja mihin sillä pyrkii. Mitä selkeämpi opiskelun tarkoitus itselle on, sitä voimakkaampi on motivaatio. Ääri vastaesimerkkinä voisi olla tilanne, jolloin joku toinen pakottaa toisen opiskelemaan ja opiskelija ei itse näe siinä mielekkyyttä.
4. Tavoitteiden on hyvä olla realistiset omiin resursseihin ja taitotasoon nähden. Jos asettaa itselleen jatkuvasti liian korkeat tavoitteet niin joutuu pettymään. Toisaalta elämässä voi olla meneillään paljon muitakin asioita ja tällöin täytyy miettiä, kuinka paljon aikaa voi antaa opiskelulle.
5. Kun opiskelija opiskelee käyttäen tehokkaita opiskelutapoja niin hänen tuloksensa paranevat. Hyvä tulokset sitten taas nostavat motivaatiota. Näin motivaatio on opiskeluprosessin sisällä.
Isäni antoi minulle aikoinaan vieläkin mietityttävän neuvon: harjoittele sitä, missä olet huono. Olen huomannutkin monesti kun vain sitkeästi harjoittelee jotakin niin jossain vaiheessa alkaa löytää tekemiseen sisäisen mielenkiinnon, alkaa tajuta, mistä tässä oikein on kysymys.
6. Kaikki eivät alunperinkään pidä samoista asioista. Aina ei ole mielekästä väkisin motivoitua. Pidämme luonnostamme jo joistain asioista enemmän. Ilman muuta meidän on hyvä etsiytyä tuollaisten asioiden äärelle. Toisaalta esim. lukiossa on pakko suorittaa jotkin aineet, vaikka hammasta purren. Tällöin voi vain järjessään ajatella niiden hyödyllisyyden itselle etenemisen kannalta.
Joskus motivaation voi nostaa jokin yllättävä asia. Esimerkiksi muistan tapauksen, kun eräs nuorimies rakastui tyttöön, joka oli erittäin hyvä koulussa. Poika taas otti koulun hyvin löysin rantein. Kuin taikaiskusta pojan numerot ja suoritukset kohenivat ja opiskeluun löytyi aivan uudenlainen syke.
Välillä motivaatio voi löytyä myös näyttämisen halusta, kun riittävän usein joku haukkuu tyhmäksi niin tämä ei lannistakaan opiskelijaa vaan saa aikaan myönteisen aggressiivisen voimaantumisen joka purkautuu voimakkaana yrittämisenä ja työntekona.
Olen jo vuosia pohtinut opiskelumotivaation keskeisimpiä tekijöitä ja päätynyt seuraavaan listaan:
1. Fyysinen terveys
2. Psyykkinen hyvinvointi esim. ihmissuhteet, kaverisuhteet, tunteet
3. Opiskelun tarkoitus itselle
4. Tavoitteet
5. Oikea opiskelutapa ja tulokset
6. Motivaatio on yksilöllistä
1. Kaiken takana on riittävä psyykkinen ja fyysinen terveys. Esimerkiksi jatkuvan flunssakierteen keskellä voi menettää voimansa eikä jaksa enää opiskella. Toisaalta hyvä fyysinen terveys ja kunto luo kestävyyttä kestää vaikeita ja haastavia psyykkisiäkin asioita.
2. Jos esimerkiksi seurustelusuhde on menossa karikolle niin ajatukset vaeltavat todennäköisesti pois derivoinnin saloista tai Descartesin olemassolon pohdinnasta. Kohtalaiset ihmissuhteet luovat hyvän pohjan elämän mielekkyydelle ja täten myös motivaatiolle opiskelua kohtaan.
3. On tärkeää, että itse jossakin vaiheessa miettii, miksi opiskelee ja mihin sillä pyrkii. Mitä selkeämpi opiskelun tarkoitus itselle on, sitä voimakkaampi on motivaatio. Ääri vastaesimerkkinä voisi olla tilanne, jolloin joku toinen pakottaa toisen opiskelemaan ja opiskelija ei itse näe siinä mielekkyyttä.
4. Tavoitteiden on hyvä olla realistiset omiin resursseihin ja taitotasoon nähden. Jos asettaa itselleen jatkuvasti liian korkeat tavoitteet niin joutuu pettymään. Toisaalta elämässä voi olla meneillään paljon muitakin asioita ja tällöin täytyy miettiä, kuinka paljon aikaa voi antaa opiskelulle.
5. Kun opiskelija opiskelee käyttäen tehokkaita opiskelutapoja niin hänen tuloksensa paranevat. Hyvä tulokset sitten taas nostavat motivaatiota. Näin motivaatio on opiskeluprosessin sisällä.
Isäni antoi minulle aikoinaan vieläkin mietityttävän neuvon: harjoittele sitä, missä olet huono. Olen huomannutkin monesti kun vain sitkeästi harjoittelee jotakin niin jossain vaiheessa alkaa löytää tekemiseen sisäisen mielenkiinnon, alkaa tajuta, mistä tässä oikein on kysymys.
6. Kaikki eivät alunperinkään pidä samoista asioista. Aina ei ole mielekästä väkisin motivoitua. Pidämme luonnostamme jo joistain asioista enemmän. Ilman muuta meidän on hyvä etsiytyä tuollaisten asioiden äärelle. Toisaalta esim. lukiossa on pakko suorittaa jotkin aineet, vaikka hammasta purren. Tällöin voi vain järjessään ajatella niiden hyödyllisyyden itselle etenemisen kannalta.
Joskus motivaation voi nostaa jokin yllättävä asia. Esimerkiksi muistan tapauksen, kun eräs nuorimies rakastui tyttöön, joka oli erittäin hyvä koulussa. Poika taas otti koulun hyvin löysin rantein. Kuin taikaiskusta pojan numerot ja suoritukset kohenivat ja opiskeluun löytyi aivan uudenlainen syke.
Välillä motivaatio voi löytyä myös näyttämisen halusta, kun riittävän usein joku haukkuu tyhmäksi niin tämä ei lannistakaan opiskelijaa vaan saa aikaan myönteisen aggressiivisen voimaantumisen joka purkautuu voimakkaana yrittämisenä ja työntekona.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)