PSYKOLOGIAN AINEREAALIN KESKEISIÄ AIHEITA JA LUKUVINKKEJÄ

Olen tehnyt listaa lukion psykologian kurssien (Vanha OPS) keskeisistä aihepiireistä. Toivon, että tämä helpottaa kokeeseen valmistautumista. On hyvä harjoitella ja opiskella YO-kokeeseen hieman laajempia kokonaisuuksia kuten esim. tunteet tai motivaatio. Parhaimmillaan voit etsiä vielä näillekin yhteisiä tekijöitä eli miten esimerkiksi tunteet vaikuttavat motivaatioon. Tällaisesta laajemmasta kokonaisuudesta voi tehdä itselleen omasanaiset muistiinpanot tai miellekartan.

Ainereaalissa kirjoittajalta odotetaan juuri hieman laajemman kokonaisuuden hallintaa.

Käytännön vinkit valmistautumiseen:

1. Tee jokaisen kurssin aihealueista vähintään kaksi miellekarttaa.
2. Tutustu viime kevään YO-kokeeseen ja vastaa kahteen kysymykseen. Arvioi itse vastauksesi. Psykologian YO-koe kevät 2012. Vastauksen arviointi voi auttaa sinua kehittämään vastaustasi.

Psykologia 1.

-         taitava oppiminen

-         konstruktivistinen oppimiskäsitys

-         oppimisstrategiat

-         opiskeluun suuntautuminen

-         ihmiskuvat

-         minäkäsitys, itsetunto

Tässä linkki kertaustermisivustolle: http://kasperajatus.blogspot.fi/2013/03/kertaustermeja-psykologia-1-kurssiin.html

Psykologia 2.

-         elämänkaariteoriat

-         kiintymyssuhdeteoriat

-         minän synty

-         leikki

-         puhe

-         motoriikka

-         ajattelun kehitys

-         nuoruus, monta teoriaa

-         aikuisuus

-         vanhuus

Tässä linkki PS2-kertaustermisivustolle

Psykologia 3.

-         muisti

-         tarkkaavaisuus

-         havainnon lainalaisuudet

-         havaintokehä

-         kognitiivisen psykologian perusteet

-         perustiedot hermostosta

-         aivojen tutkimusmetodit

 Psykologia 4.

-         tunteet

-         tunneteoriat erit. Lazaruksen tunneteoria

-         tunneäly

-         motiivaatio

-         motivaatioteoriat erityisesti Fordin kognitiivinen teoria

-         Älykkyys

-         ongelmanratkaisu

-         luovuus

-         taitava ajattelu

Psykologia 5.

-         persoonallisuusteoriat

-         mielenterveyden määrittely

-         skitsofrenia, narsismi

-         mielisairauksien luokittelu

-         stressi

-         itsesäätelykeinot: hallintakeinot ja defenssit

Psykologia 6.

-         Lucifer-efekti ja aggressiivisuus laajemminkin

-         konformismi

-         lauma-ajattelu

-         joukkoharha

-         asenteiden synty

-         sosialisaatioprosessi

-         sosiaalinen havainnointi ja vääristymät

-         ryhmän kehitysvaiheet

-         johtajuus

    Tärkeä vaihe valmistautumista on ns. oppimisen testaus. Kun olet lukenut jonkin aihealueen esim. tunteet niin pidä pieni tauko ja kysy sitten itseltäsi, mitä aiheesta on jäänyt mieleesi. Voit kirjoittaa tärkeimpiä asioita vaikkapa vihkoon. Tämän jälkeen voit kirjan ja vihon avulla täydentää tietojasi. Samalla seuraat oppimistasi ja jos huomaat oppivasi niin hallinnantunteesi opiskeltavan asian suhteen paranee. Tämä taas lisää itseluottamusta ja opiskelumotivaatiota.

 

PERUSKOULUSTA LUKIOON

"Vinkki, mene nyt metsään popsimaan mustikoita ja puolukoita -saat tärkeitä suojaravintoaineita ja liikuntaa. Vihreä metsä tuoksuineen rauhoittaa myös sielun. "

Siirtyminen peruskoulusta lukioon on haasteellista. Lukiossa opiskelu muuttuu nopeatempoisemmaksi ja aihealueet laajenevat. Tämä edellyttää uusia taitoja. Erityisesti jos opiskelija kohtaa ensimmäistä kertaa jaksojärjestelmän niin opeteltavaa ajanhallinnassa on enemmän.

Jaksojärjestelmän ideana on se, että opiskelija opiskelee tiettyjä aineita n. 7 viikon ajan ja sen jälkeen on intensiivinen koeviikko. Sitten näistä kursseista saadaan arvosanat ja seuraavassa jaksossa onkin sitten taas uudet kurssit.

Jaksojärjestelmä edellyttää ajanhallintaa. On pakko lukea koko kurssin ajan. Viimeisenä iltana ei voi millään omaksua koko kurssin asioita. Kolme tärkeää vinkkiä lukio-opiskeluun:

1. Kuuntele tunneilla ja suuntaa tarkkaavaisuutesi opetukseen!
2. Tee tasaisesti kotitehtäviä!
3. Nuku riittävästi!

Näin valmistaudut jo jakson aikana koeviikkoon ja viimeisen illan kertaus on todellakin kertausta eikä uuden opettelua.

Riittävä uni on hyvin tärkeä tarkkaavaisuuden kannalta. Jotta opiskelija voisi oppia tunnilla, niin tulee hänen olla virkeä ja vireä. Väsyneenä on hyvin vaikea keskittyä ja säilyttää tarkkaavaisuutta. 


Kun vamistaudut esim. psykologian kokeeseen niin älä yritä opetella asioita ulkoa. Peruskoulussa aihealue saattoi olla suppeampi, jolloin ulkoaopettelullakin saattoi pärjätä paremmin.

Lukio-opiskelussa aihealueet ja lukualueet ovat laajoja, joten on pakko ymmärtää aihealue ja kerätä luettavasta aihealueesta keskeisimmät asiat. Kukaan ei voi muistaa ulkoa 150 sivua. 

Varaudu myös siihen, että joissakin aineissa arvosanasi saattavat hieman laskea. Älä silloin masennu. Ilmiö on kohtuullisen tavallinen. Kun jaksat sinnikkäästi yrittää niin pääset kiinni uuden koulun rytmiin ja OPO-tuntien ja PS1-kurssin avulla löydät taitavan lukemisen ja opiskelun salat. Ja pian jo huomaat menestyväsi mukavasti. Tämä vaatii kuitenkin työtä. 

Urheilussakin hyvät tulokset tulevat ahkeran harjoittelun ja työnteon kautta. Kukaan ei edes ajattele mitään muuta vaihtoehtoa. Opiskelussa tilanne on samanlainen. Mukavaa lukion alkua ja iloa opiskeluun ja elämään!

OPPIMISEN RATKAISEVA HETKI

Kaikissa projekteissa, oppimisessa, rakentamisessa, YO-kirjoituksiin valmistautumisessa tulee jossain vaiheessa ratkaiseva hetki. Opiskelija on nähnyt jo aika paljon vaivaa, lukenut sivuja ja yrittänyt ja jossain kohtaa tulee epätoivon hetki. Opiskelija katsoo projektia eteen päin ja näkee jostain syystä toivottomuutta ja epäonnistumisen suuren mahdollisuuden. Tämä negatiivinen mielikuva alkaa syödä motivaatiota ja voimia tästä hetkestä ja tämän hetken yrittämisestä. 


Tällöin on hyvä taitavan mietiskelyn voimalla tarttua tuohon ajatukseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Tulevaisuuden negatiivinen mielikuva alkaa syödä tätä hetkeä kavalasti ja alkaa vaikuttaa työn laatuun. Tulevaisuuden mielikuva voi oudolla tavalla syödä voimia juuri tästä hetkestä.

Enää opiskelija ei ponnistelekaan vakaa näky itsestä onnistujana vaan hänen mieleensä alkaa tulla epätoivon ajatuksia ja mielikuvia siitä, mitä kaikki muutkin ajattelevat. Nämä epämiellyttävät ystävät, negatiiviset ajatukset kannattaa karistaa harteilta vaikkapa reippaalla kävelylenkillä ja sitten taas tarttua toimeen muistaen kiinalaisia ajatuksia:


" tuhannen kilometrin matka alkaa yhdestä askeleesta"
"ne ketkä kulkevat hitaasti, kulkevat terveinä ja pitkälle"


Toivossa ja sinnikkyydessä on valtavat voimavarat. Yrittämiseen alkaa syntyä uudenlainen sävy. Opiskelija ei ole enää lukevinaan vaan opiskeluun tulee tekemisen meininki. Tämä on ratkaiseva hetki tekemisessä ja oppimisessa, toimija ei ole vain tekevinään tai yrittävinään vaan todella yrittää ja siinä on vissi ero.


Jopa jääkiekkoanalyyseissa ja valmennuksessa puhutaan tuosta ratkaisevasta hetkestä nimenomaan kaksinkamppailuissa. Puolustaja ei ole vain ottavinaan kiekkoa pois hyökkääjältä vaan hän tekee kaikkensa, että hän myös ottaa kiekon pois.

Hyvä esimerkki on myös jääkiekkoilija Saku Koivun toiminta. Koivu ei vain ole kaavamaisesti tekevinään maaleja vaan vielä jäähän kaatuneena epäonnistuneiden yritysten jälkeen vippaa kiekon maaliin.

Tutki siis mieltäsi, oletko vain näennäisesti yrittämässä vai yritätkö todella.

LUKIOLAISEN MOTIVAATIO

Motivaatio, jos mikä on salaperäinen ja osittain hyvin moniulottoinen ilmiö ja samalla hyvin yksinkertainen. Varmasti jokainen opiskelija on kokenut hetkiä, jolloin opiskelija on menettänyt intonsa ja motivaationsa opiskeluun.

Olen jo vuosia pohtinut opiskelumotivaation keskeisimpiä tekijöitä ja päätynyt seuraavaan listaan:

1. Fyysinen terveys
2. Psyykkinen hyvinvointi esim. ihmissuhteet, kaverisuhteet, tunteet
3. Opiskelun tarkoitus itselle
4. Tavoitteet
5. Oikea opiskelutapa ja tulokset
6. Motivaatio on yksilöllistä

1. Kaiken takana on riittävä psyykkinen ja fyysinen terveys. Esimerkiksi jatkuvan flunssakierteen keskellä voi menettää voimansa eikä jaksa enää opiskella. Toisaalta hyvä fyysinen terveys ja kunto luo kestävyyttä kestää vaikeita ja haastavia psyykkisiäkin asioita.

2. Jos esimerkiksi seurustelusuhde on menossa karikolle niin ajatukset vaeltavat todennäköisesti pois derivoinnin saloista tai Descartesin olemassolon pohdinnasta. Kohtalaiset ihmissuhteet luovat hyvän pohjan elämän mielekkyydelle ja täten myös motivaatiolle opiskelua kohtaan.

3. On tärkeää, että itse jossakin vaiheessa miettii, miksi opiskelee ja mihin sillä pyrkii. Mitä selkeämpi opiskelun tarkoitus itselle on, sitä voimakkaampi on motivaatio. Ääri vastaesimerkkinä voisi olla tilanne, jolloin joku toinen pakottaa toisen opiskelemaan ja opiskelija ei itse näe siinä mielekkyyttä.

4. Tavoitteiden on hyvä olla realistiset omiin resursseihin ja taitotasoon nähden. Jos asettaa itselleen jatkuvasti liian korkeat tavoitteet niin joutuu pettymään. Toisaalta elämässä voi olla meneillään paljon muitakin asioita ja tällöin täytyy miettiä, kuinka paljon aikaa voi antaa opiskelulle.

5. Kun opiskelija opiskelee käyttäen tehokkaita opiskelutapoja niin hänen tuloksensa paranevat. Hyvä tulokset sitten taas nostavat motivaatiota. Näin motivaatio on opiskeluprosessin sisällä.

Isäni antoi minulle aikoinaan vieläkin mietityttävän neuvon: harjoittele sitä, missä olet huono. Olen huomannutkin monesti kun vain sitkeästi harjoittelee jotakin niin jossain vaiheessa alkaa löytää tekemiseen sisäisen mielenkiinnon, alkaa tajuta, mistä tässä oikein on kysymys.

6. Kaikki eivät alunperinkään pidä samoista asioista. Aina ei ole mielekästä väkisin motivoitua. Pidämme luonnostamme jo joistain asioista enemmän. Ilman muuta meidän on hyvä etsiytyä tuollaisten asioiden äärelle. Toisaalta esim. lukiossa on pakko suorittaa jotkin aineet, vaikka hammasta purren. Tällöin voi vain järjessään ajatella niiden hyödyllisyyden itselle etenemisen kannalta.

Joskus motivaation voi nostaa jokin yllättävä asia. Esimerkiksi muistan tapauksen, kun eräs nuorimies rakastui tyttöön, joka oli erittäin hyvä koulussa. Poika taas otti koulun hyvin löysin rantein. Kuin taikaiskusta pojan numerot ja suoritukset kohenivat ja opiskeluun löytyi aivan uudenlainen syke.

Välillä motivaatio voi löytyä myös näyttämisen halusta, kun riittävän usein joku haukkuu tyhmäksi niin tämä ei lannistakaan opiskelijaa vaan saa aikaan myönteisen aggressiivisen voimaantumisen joka purkautuu voimakkaana yrittämisenä ja työntekona.

VINKKEJÄ YO-KIRJOITUKSIIN VALMISTAUTUVALLE

ABI - HAASTA ITSESI!

1. Energiamalli

- ei töitä

- vireyteen vaikuttavat: uni, liikunta, ruoka ja mieliala

- lue kun olet vireä

- aivoergonomia, kun luet kirjaa pitkän aikaa on hyvä antaa aivoille välillä toisenlaisia virikkeitä esim. lähteä ulos kävelemään ja suunnata katse kaukaisuuteen. Huonoja välipaloja ovat esim. somen tuijottelu ja nettisurffailu. Tuolloin aivot joutuvat samankaltaisen tehtävän äärelle.

- pidä pieniä taukoja lukemisen välissä

- pyri lukulomallakin pitämään kohtuullinen päivärytmi

- ei liikaa syömistä ennen lukemista

- ILO! Tee jotakin kivaa. Käy elokuvissa. Pelaa sählyä.

- Älä aja itseäsi piippuun ennen kirjoituksia. Kirjoituksissa tarvitset vielä voimia ja selkeätä päätä. Jos vain mahdollista, ala keventää lukemista kirjoitusten alla. Aivan kuten urheilijat herkistelevät ennen suuria kilpailuja.

- aivot jäsentävät tietoa vielä lukemisen jälkeenkin ja erityisesti kun on kysymys isoista kokonaisuuksista.

2. Projekti

- kaksi miestä ja multakasa, tämä ajatus on selitetty blogitekstissä http://kasperajatus.blogspot.fi/2013/02/blog-post.html

- kirjoituksiin lukeminen on iso työprojekti.

- palapelin kokoaminen, palapeli jo osittain valmis. Palapeli on jo opittu aines, tietorakennelma mielessäsi.

- hajanaisestakin kuvasta saattaa syntyä vielä eheä ja loistava teos oppimistyön avulla.

- tärkeää olisi nähdä lopuksi palapelin kokonaiskuva eli nähdä, mikä opitussa on olennaista tai jo parhaimmillaan lähteä olennaisesta liikkeelle ja lisätä siihen yksityiskohtia.

- pitkä kestoinen lukeminen tärkeää myös siksi, että jo opittu aines helpottaa uuden oppimista ja ymmärtämistä.

Tee itsellesi lukusuunnitelma:

1. Kuinka paljon luet ja koska?

2. Milloin et lue?

3. Koska tulee aloittaa, että ehdit lukea kaiken?

4. Lepo, hauskuussuunnitelma

- tee myös leposuunnitelma eli pohdi päivään hetkiä jolloin et lue tai väliin päivä jolloin et lue lainkaan. Aivosi käsittelevät alitajuisesti asioita myös tällöin.

- pyri kovan lukemisurakan jälkeen hieman keventämään ja pohdi isoja linjoja, ajattele, yhdistele –oivalla.

- matematiikassa, kielissä tee myös tehtäviä. Laske laskuja. Testaa oletko oppinut.

- Reaaliaineissa on hyvä myös tehdä miellekarttoja ja omasanaisia muistiinpanoja.

- Testaa välillä oppiminen esim. vanhojen YO –kokeiden avulla.

- voit testata oppimista myös hyvin yksinkertaisesti, kun olet lukenut kappaleen niin kysy itseltäsi, mitä siinä on olennaista.

3. Tavoitteiden asettaminen

- mieluiten realistiset sekä lukemisessa että tuloksissa.

- ennemmin yläkanttiin kuin alakanttiin.

- tee itsellesi lukusuunnitelmassa kohtuulliset tavoitteet, jottet syyllistä itseäsi lukuprosessin aikana

- jokainen luettu sivu on puolellasi!!

- oikeanlaiset tavoitteet ovat luomassa motivaatiota

4. Vertaistuki

- on hyvä jakaa tuntojaan toiveitaan, pelkojaan, iloaan, väsymystään kavereiden kanssa.

- jos vain mahdollista, juttele YO -kirjoituksiin liittyvistä asioista kaverisi kanssa

- voitte myös opettaa toisianne, jos toinen ymmärtää jonkin asian paremmin kuin toinen.

- voitte laskea esim. yhdessä laskuja. Yhdessä tekeminen auttaa motivoitumisessa

5. Kirjoitukset

- itse kirjoituksissa ole rohkealla mielellä

- alkuun voi tulla sellainen tunne, etten ns. osaa mitään. Tunne on yleinen.

- hengitä rauhallisesti syö tuttua karkkia – rauhoitu. Osaat paljon asioita. On kysymys siitä, miten saat tuon osaamisen ulos ja ylös paperille.

- reaaliaineissa esim. uskonto on välillä tarkoituksella tehtävä luotu ovelaksi, ettei heti oivaltaisi: "Tästähän tutusta asiasta tässä on kyse."

- palaa tehtävien pariin ja tartu tehtävään, joka on sinulle tutuin ja varmin. Usein se, että alkaa tehdä tehtävää, huomaa osaavansa, johtaa siihen että rauhoittuu ja pääsee työhön kunnolla käsiksi.

- tee töitä loppuun saakka. Käytä koko aika hyväksesi.

- tee itse kirjoituksiin myös jonkinlainen karkea suunnitelma ajan käytöstä. Kokeen suorittamiseen on aikaa kuusi tuntia. Jos vastattavien kysymysten määrä on esim. 5 (eri reaaliaineissa määrä vaihtelee), niin silloin kirjoittajalla on 1h 12 min vastausaikaa kysymystä kohti. Toki aikaa kuluu myös kysymysten valintaan, evästaukoihin ja vessakäynteihin.

- sähköinen YO-koe vaatii harjoittelua. Tutustu koetyyppeihin ja harjoittele kotona vastaamista tietokoneella. Esimerkki kokeita löydät abitreeneistä ja Digabista.

- joudut sähköisessä kokeessa avaamaan pienelle läppärin näytölle (suosittelen mahdollisimman suurta näyttöä) välillä aineiston ja välillä kirjoittamasi tekstin ja välillä vielä itse kysymyksen. Tällaista sivun vaihtoa ja asian hahmottamista kannettavan ruudulla on syytä myös harjoitella etukäteen.

LUKIOLAINEN ENKELIKEHÄN SISÄLLÄ

Lukiossa opiskelija voi joutua hyvään tai huonoon kierteeseen. Kutsun hyvää kierrettä enkelikehäksi. Tuolloin opiskelijalla on hyvä selviytytymisennuste eli hän uskoo selviytyvänsä hyvin. Opiskelija, jolla on hyvä selviytymisennuste ei anna helpolla periksi vaan jaksaa yrittää ratkaista kyseistä ongelmaa esimerkiksi matematiikan tehtävää. Koska hän jaksaa pakertaa tehtävien parissa hän myös oppii asian paremmin. Kokeessa enkelikehän sisällä oleva oppilas saa hyvän numeron, joka sitten taas viestittää hänelle hänen hyvyydestään oppiaineessa. Hyvä numero motivoi opiskelijaa yhä parempiin suorituksiin. Näin enkelikehä toimii. Opiskelija selviytymiseensä uskoen, itseensä luottaen opiskelee ahkerasti ja yllätys, yllätys saa hyviä numeroja. Tämä vahvistaa hänen itsetuntoaan ja selviytymisennustettaan ja kannustaa lukiolaista eteen päin. Näin motivaatiokin kytkeytyy osaksi prosessia.

Opiskelija voi joutua kuin huomaamattaan myös pirunkehän sisälle. Pikku hiljaa hän jossain oppiaineessa alkaa tehdä vähemmän läksyjä ja luovuttaa helposti. Hän ei usko selviytymiseensä eli hänen selviytymisennusteensa on huono.

Koska opiskelija ei usko selviytyvänsä ei hän jaksa enää sitkeästi yrittää ajatellen "ei tää kumminkaan hyödytä". Tämä johtaa pitkällä aikavälillä siihen, että opiskelija tekee yhä vähemmän läksyjä ja ymmärtää yhä vähemmän. Huono koetulos on sitten taas todiste opiskelijalle siitä, että hän on oikeasti aineessa x huono. Näin hänen selviytymisennusteensa laskee.  Opiskelijan Itsetunto laskee ja motivaatio laskee ja näin PIRUNKEHÄ ON VALMIS.

Prosessi voi olla salakavala. Aivan kuin huomaamattaan voi joutua negatiiviseen kierteeseen opiskelussa. Tie pirunkehästä enkelikehään ei ole helppo, mutta kannattava ja yrittämisen arvoinen. Kelkka täytyy kääntää pienin siirroin kohti parempaa. Opiskelijan tulee uudelleen aloittaa tehtävien teko kyseisessä aiheessa aloittaen helpoimmista tehtävistä edeten kohti vaikeampia. Tärkeää tässä vaiheessa on saada pieniä onnistumisen kokemuksia. Nämä onnistumisen kokemukset askel askeleelta johdattavat lukio-opiskelijan kohti enkelikehää.

Hyvä psykologian vastaus YO-kirjoitusten ainereaalisssa

HYVÄ PSYKOLOGIAN VASTAUS

1.     Lue kysymys tarkkaan sana sanalta. Mieti, mitä tarkalleen ottaen kysytään.

2.     Kirjoita ensin suttupaperille vapaasti asioita, jotka tulevat mieleen kysymyksestä. Muistathan, että myös sähköisessä YO-kokeessa voit tehdä vastaussuunnittelman paperille.

3.     Mieti ja pohdi, missä järjestyksessä kirjoitat asioista. Jäsennä vastaus ja käytä kappalejakoa.

4.     Kirjoita vastaukseen johdanto. Määrittele kysymyksessä esille tulleet keskeiset käsitteet. Kerro jo jotakin ytimekästä liittyen vastauksesi keskeisiin ajatuksiin. Kerro ilmiön ajankohtaisuudesta ja merkityksellisyydestä.

5.     Soveltuuko vastaukseen jokin psykologinen teoria? Jos soveltuu niin käytä sitä vastauksessa. Älä pelkästään esitä teoriaa vaan sovella sitä nimenomaan tähän kysymykseen. Tämä kohta on erittäin tärkeä. Lähes aina jokin psykologinen teoria soveltuu vastaukseen. Teorian soveltaminen vastauksessa nostaa vastauksen arvoa/ pistemäärää selvästi. Teorian käyttö on yleensä myös edellytys korkeimmille pistemäärille 15-30 p. Olisi hyvä, että teoriaa käytettäessä mainittaisiin teorian kehittäjän nimi.

Hyvässä psykologian ainereaalin vastauksessa kokelas on  tuonut esille useammankin psykologisen teorian. Kutsun itse näitä muistisääntötyyppisesti teoriaboxeiksi. Psykologian ainereaalissa ei riitä, että esittää kysymykseen hyviä perusteltuja vastauksia. Vastausten tulee perustua psykologisille teorioille.

Ei myöskään riitä, että teoriaan viitataan. Tällöin lukijalle, arvioijalle jää epäselväksi tunteeko opiskelija tarkasti teorian olemuksen. Tämän vuoksi tarvitaan ns. teoriaboxia eli kirjoittajan tulee esittää teoria ja teorian pääperiaatteet ytimekkäästi. Tämän jälkeen teoriaa voi soveltaa kyseiseen aihepiiriin. Näin vastaus perustuu psykologian tieteellisiin teorioihin.

6.     Käytä psykologista terminologiaa esim. havaintokehä, sisäiset mallit, assimilaatio, kehityskriisi jne. Käyttämällä oikeaa terminologiaa osoitat hallitsevasi tieteenalan käsitteitä ja sitä kautta psykologisen tieteen ajattelutapaa.

7.     Jos kysymykseen sisältyy jokin aineisto esim. kuva tai pidempi lainaus, niin muista viitata vastauksessasi tähän aineistoon.

8.     Kohdat 4 ja 5 erottavat vastauksen ns. keittiöpsykologiasta, joka itsessään on arvostettavaa, mutta ei riitä psykologian vastauksissa.

9.     Syy- seuraus  –suhteiden pohdinta on erittäin tärkeää vastauksissa. Miksi jostakin seuraa jotakin ja mikä ilmiön voisi selittää?

10.  Tuo vastaukseen riittävästi erilaisia näkökulmia yli kurssirajojen ja ns. 30 pisteen vastaukseen jopa yli ainerajojen. Hyvä vastausrunko psykologiassa on esim: psyykkiset tekijät, sosiaaliset/kulttuuriset tekijät, fyysiset tekijät. Ole rohkea. Näkökulmia saat esille apukysymysten avulla esim. miksi, milloin, missä sosiaalisessa ympäristössä, mitä ilmiöstä x seuraa.

11. Vastauksen sisäinen tasapaino. Kutakin asiaa on käsitelty kokonaisuuden kannalta sopivasti ja riittävän laajasti, mutta ei liikaa. 
12. Katso myös hyvä psykologian vastaus 2!
13. Katso myös hyvä psykologian vastaus 3!

Opiskelijan itsenäisiä oivalluksia taitavasta lukemisesta ja vastaustekniikasta

YLE abitreenien linkkilista kertaajalle


Tuoreita psykologian YO-kokeita