ENERGIAMALLI, IHMISEN KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI OPPIMISEN PERUSTANA

1. ENERGIAMALLI, IHMISEN KOKONAISVALTAINEN HYVINVOINTI OPPIMISEN PERUSTANA

Ihmisen motivaatiota ja vireyttä voidaan tarkastella suhteessa johonkin yhteen asiaan esimerkiksi, kuinka motivoitunut Tiina on opiskelemaan matematiikkaa tai englantia. Lisäksi voimme arvioida hänen vireystilaansa näillä tunneilla. Tällöin tarkastelun alla on jokin aine tai aihe motivaation osalta tai vireys jonain tiettynä hetkenä. Usein kuitenkin opiskelijoiden menestystekijät ja ongelmat näyttävät liittyvän kokonaistilanteeseen ennemminkin kuin johonkin yksittäiseen asiaan tai aineeseen. Menestyvän oppilaan taustalla monet tekijät ovat kunnossa: perhe, ystävät, fyysinen terveys, hyvät oppimistavat. Toisaalta oppilas, joka kamppailee ongelmien kanssa, kohtaa niitä usealla rintamalla. Tätä holistista näkökulmaa tulen tuomaan esille tässä kirjassa useampaan kertaan ja perustelemaan sen mielekkyyttä. Näkökulma ei silti sulje pois yksittäisten asioiden tärkeyttä.

Havahduin ongelmien ratkaisun kokonaisvaltaiseen näkökulmaan ollessani opettamassa eräässä lukiossa työurani alkuaikoina. Minun ryhmässäni oli tyttö, jolla oli suuria vaikeuksia koulunkäynnissä. Vaikeudet näyttivät ensisilmäykseltä asenneongelmilta ja terveydellisiltä ongelmilta. Tytöllä oli paljon poissaoloja sairastelujen takia. Niitä oli niin paljon, ettei hän ollut saanut suoritettua moniakaan kursseja tuon vuoden aikana.

Keskustelimme pitkään tytön kanssa ja oikeastaan tuosta keskustelusta ja sitä seuranneesta oivalluksesta tuli ajatteluni kulmakivi. Tyttö kertoi, että hän asuu vuokralla ja hänen vanhempansa eivät kykene avustamaan häntä rahallisesti. Tämän vuoksi hän joutui käymään karkkikaupassa töissä. Karkkikaupasta ei osa-aika apulainen saanut olla palkallisella sairaslomalla. Tytön täytyi käydä puolikuntoisena töissä karkkikaupassa, jotta hän sai vuokransa maksettua. Tytöllä oli useiden lääkekuurien ja keuhkoputkentulehduksien kierre ja hän alkoi olla aika voimaton. Lisäksi hän koki jatkuvaa syyllisyyttä poissaoloista. Tämä opiskelija oli TILANTEESSA, joka ylläpiti hänen pahoinvointiaan. Ongelma näyttäytyi keuhkoputkentulehduksena, mutta oli paljon laajempi ja näin sen ratkaisukin sisältyi kokonaistilanteeseen. Kehitimme yhdessä suunnitelman, jossa opiskelija vähensi hieman työskentelyään karkkikaupassa ja teki lukioon hieman kevennetyn työsuunnitelman.

Tyttö ei myöskään enää itse nähnyt tilannetta kokonaisuutena. Hän oli niin uupunut, että yritti selvitä asiasta ja tilanteesta eteenpäin. Tällaisiin tilanteisiin liittyy helposti myös ns. välttämiskäyttäytymistä. Opiskelija alkaa ajatella, että häntä pidetään lintsaajana ja hän kokee epämiellyttävänä tulla selittämään tilannettaan. Kaikki me haluamme välttää epämiellyttäviä tilanteita, jossa joudumme kertomaan omista ongelmistamme. Helposti tämä johtaakin siihen, että opiskelija pyrkii välttämään henkilöitä, joiden kanssa hänellä on esim. keskeneräisiä kursseja ja tällainen pakoilu ja välttäminen sitten taas syö energiaa.

Klassinen virhe, joka helposti tehdään opiskelijoiden kanssa, joilla on ongelmia on se, että laaditaan hyvin rankka opiskelusuunnitelma, jonka avulla sitten yritetään saada muut kiinni. Usein tämä osoittautuu pirulliseksi ansaksi opiskelijalle. Opiskelija, joka jo valmiiksi on hieman heikkokuntoinen, yritetään saada tekemään nopeasti paljon suorituksia. Ihmisellä on siis eräänlainen henkinen kunto aivan kuin fyysinen kunto. Eihän heikkokuntoisille suositella heti 20 kilometrin juoksulenkkiä vaan kahden kilometrin kävelyä. Ymmärtääkseni sama pätee myös opiskelijoihin, joilla mahdollisesti on ollut ongelmia jaksamisen kanssa. 

Yksinkertaisesti ihmisellä on käytössään tietty energiamäärä elämän eri tehtäviin. Nämä tehtävät vievät hänen aikaansa ja energiaansa. Jos opiskelija joutuu toimimaan monilla kentillä, jotka vievät hänen aikaansa ja energiaansa ei hän pysty enää täysipainoisesti keskittymään kouluun. Hän ei kykene antamaan panostaan opiskelulle. 

Ilmiö ei tietenkään ole aivan näin yksinkertainen kokonaisuudessaan. Jotkut elämänkentät eivät pelkästään vie energiaa vaan myös tuovat sitä meille. Esimerkiksi jokin mieleinen harrastus virkistää ja piristää meitä. Se antaa meille henkistä vireyttä ja auttaa meitä jaksamaan toimissamme. Parhaimmillaan tässä harrastuksessa saamme myönteistä palautetta itsestämme ja toiminnastamme, joka sitten taas vahvistaa käsitystä itsestämme.

Toisaalta, jokin asia voi viedä henkisen energiamme lähes kokonaan. Esimerkiksi läheisen ihmisen menettäminen voi viedä nuoren ajatukset. Surutyö vaatii aikansa. Vanhempien riitely kotona voi painaa nuoren mieltä. Lukioikäisenä nuori etsii omaa identiteettiään ja tuo kehitysprosessi, sisäinen itsensä etsiminen voi viedä hänen voimavaroistaan suuren osan. Henkinen vireys on resurssi, josta ei voi ammentaa loputtomasti eri asioille. Välillä jonkin asian arvo ja merkitys nuorelle on huomattavasti tärkeämpi kuin koulun arvo ja näin se ajaa koulun ohitse. Tämän vuoksi nuoren kokonaisvaltainen hyvinvointi on erittäin tärkeää, jotta hän voisi suunnata energiaansa tehokkaasti myös koulunkäyntiin.

Lukio-opiskelu ei ole erillinen saareke opiskelijan elämässä. Nuoren muut elämäntilanteet niin kotona kuin kaveripiirissä heijastuvat myös opiskeluun. Parhaimmillaan lukio voi toimia myös siten, että onnistumiset lukiotyöskentelyssä antavat voimia ja itseluottamusta myös muille opiskelijan elämänalueille.