Kaikissa projekteissa, oppimisessa, rakentamisessa, YO-kirjoituksiin valmistautumisessa tulee jossain vaiheessa ratkaiseva hetki. Opiskelija on nähnyt jo aika paljon vaivaa, lukenut sivuja ja yrittänyt ja jossain kohtaa tulee epätoivon hetki. Opiskelija katsoo projektia eteen päin ja näkee jostain syystä toivottomuutta ja epäonnistumisen suuren mahdollisuuden. Tämä negatiivinen mielikuva alkaa syödä motivaatiota ja voimia tästä hetkestä ja tämän hetken yrittämisestä.
Tällöin on hyvä taitavan mietiskelyn voimalla tarttua tuohon ajatukseen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin. Tulevaisuuden negatiivinen mielikuva alkaa syödä tätä hetkeä kavalasti ja alkaa vaikuttaa työn laatuun. Tulevaisuuden mielikuva voi oudolla tavalla syödä voimia juuri tästä hetkestä.
Enää opiskelija ei ponnistelekaan vakaa näky itsestä onnistujana vaan hänen mieleensä alkaa tulla epätoivon ajatuksia ja mielikuvia siitä, mitä kaikki muutkin ajattelevat. Nämä epämiellyttävät ystävät, negatiiviset ajatukset kannattaa karistaa harteilta vaikkapa reippaalla kävelylenkillä ja sitten taas tarttua toimeen muistaen kiinalaisia ajatuksia:
" tuhannen kilometrin matka alkaa yhdestä askeleesta"
"ne ketkä kulkevat hitaasti, kulkevat terveinä ja pitkälle"
Toivossa ja sinnikkyydessä on valtavat voimavarat. Yrittämiseen alkaa syntyä uudenlainen sävy. Opiskelija ei ole enää lukevinaan vaan opiskeluun tulee tekemisen meininki. Tämä on ratkaiseva hetki tekemisessä ja oppimisessa, toimija ei ole vain tekevinään tai yrittävinään vaan todella yrittää ja siinä on vissi ero.
Jopa jääkiekkoanalyyseissa ja valmennuksessa puhutaan tuosta ratkaisevasta hetkestä nimenomaan kaksinkamppailuissa. Puolustaja ei ole vain ottavinaan kiekkoa pois hyökkääjältä vaan hän tekee kaikkensa, että hän myös ottaa kiekon pois.
Hyvä esimerkki on myös jääkiekkoilija Saku Koivun toiminta. Koivu ei vain ole kaavamaisesti tekevinään maaleja vaan vielä jäähän kaatuneena epäonnistuneiden yritysten jälkeen vippaa kiekon maaliin.
Tutki siis mieltäsi, oletko vain näennäisesti yrittämässä vai yritätkö todella.
perjantai 22. kesäkuuta 2012
tiistai 5. kesäkuuta 2012
LUKIOLAISEN MOTIVAATIO
Motivaatio, jos mikä on salaperäinen ja osittain hyvin moniulottoinen ilmiö ja samalla hyvin yksinkertainen. Varmasti jokainen opiskelija on kokenut hetkiä, jolloin opiskelija on menettänyt intonsa ja motivaationsa opiskeluun.
Olen jo vuosia pohtinut opiskelumotivaation keskeisimpiä tekijöitä ja päätynyt seuraavaan listaan:
1. Fyysinen terveys
2. Psyykkinen hyvinvointi esim. ihmissuhteet, kaverisuhteet, tunteet
3. Opiskelun tarkoitus itselle
4. Tavoitteet
5. Oikea opiskelutapa ja tulokset
6. Motivaatio on yksilöllistä
1. Kaiken takana on riittävä psyykkinen ja fyysinen terveys. Esimerkiksi jatkuvan flunssakierteen keskellä voi menettää voimansa eikä jaksa enää opiskella. Toisaalta hyvä fyysinen terveys ja kunto luo kestävyyttä kestää vaikeita ja haastavia psyykkisiäkin asioita.
2. Jos esimerkiksi seurustelusuhde on menossa karikolle niin ajatukset vaeltavat todennäköisesti pois derivoinnin saloista tai Descartesin olemassolon pohdinnasta. Kohtalaiset ihmissuhteet luovat hyvän pohjan elämän mielekkyydelle ja täten myös motivaatiolle opiskelua kohtaan.
3. On tärkeää, että itse jossakin vaiheessa miettii, miksi opiskelee ja mihin sillä pyrkii. Mitä selkeämpi opiskelun tarkoitus itselle on, sitä voimakkaampi on motivaatio. Ääri vastaesimerkkinä voisi olla tilanne, jolloin joku toinen pakottaa toisen opiskelemaan ja opiskelija ei itse näe siinä mielekkyyttä.
4. Tavoitteiden on hyvä olla realistiset omiin resursseihin ja taitotasoon nähden. Jos asettaa itselleen jatkuvasti liian korkeat tavoitteet niin joutuu pettymään. Toisaalta elämässä voi olla meneillään paljon muitakin asioita ja tällöin täytyy miettiä, kuinka paljon aikaa voi antaa opiskelulle.
5. Kun opiskelija opiskelee käyttäen tehokkaita opiskelutapoja niin hänen tuloksensa paranevat. Hyvä tulokset sitten taas nostavat motivaatiota. Näin motivaatio on opiskeluprosessin sisällä.
Isäni antoi minulle aikoinaan vieläkin mietityttävän neuvon: harjoittele sitä, missä olet huono. Olen huomannutkin monesti kun vain sitkeästi harjoittelee jotakin niin jossain vaiheessa alkaa löytää tekemiseen sisäisen mielenkiinnon, alkaa tajuta, mistä tässä oikein on kysymys.
6. Kaikki eivät alunperinkään pidä samoista asioista. Aina ei ole mielekästä väkisin motivoitua. Pidämme luonnostamme jo joistain asioista enemmän. Ilman muuta meidän on hyvä etsiytyä tuollaisten asioiden äärelle. Toisaalta esim. lukiossa on pakko suorittaa jotkin aineet, vaikka hammasta purren. Tällöin voi vain järjessään ajatella niiden hyödyllisyyden itselle etenemisen kannalta.
Joskus motivaation voi nostaa jokin yllättävä asia. Esimerkiksi muistan tapauksen, kun eräs nuorimies rakastui tyttöön, joka oli erittäin hyvä koulussa. Poika taas otti koulun hyvin löysin rantein. Kuin taikaiskusta pojan numerot ja suoritukset kohenivat ja opiskeluun löytyi aivan uudenlainen syke.
Välillä motivaatio voi löytyä myös näyttämisen halusta, kun riittävän usein joku haukkuu tyhmäksi niin tämä ei lannistakaan opiskelijaa vaan saa aikaan myönteisen aggressiivisen voimaantumisen joka purkautuu voimakkaana yrittämisenä ja työntekona.
Olen jo vuosia pohtinut opiskelumotivaation keskeisimpiä tekijöitä ja päätynyt seuraavaan listaan:
1. Fyysinen terveys
2. Psyykkinen hyvinvointi esim. ihmissuhteet, kaverisuhteet, tunteet
3. Opiskelun tarkoitus itselle
4. Tavoitteet
5. Oikea opiskelutapa ja tulokset
6. Motivaatio on yksilöllistä
1. Kaiken takana on riittävä psyykkinen ja fyysinen terveys. Esimerkiksi jatkuvan flunssakierteen keskellä voi menettää voimansa eikä jaksa enää opiskella. Toisaalta hyvä fyysinen terveys ja kunto luo kestävyyttä kestää vaikeita ja haastavia psyykkisiäkin asioita.
2. Jos esimerkiksi seurustelusuhde on menossa karikolle niin ajatukset vaeltavat todennäköisesti pois derivoinnin saloista tai Descartesin olemassolon pohdinnasta. Kohtalaiset ihmissuhteet luovat hyvän pohjan elämän mielekkyydelle ja täten myös motivaatiolle opiskelua kohtaan.
3. On tärkeää, että itse jossakin vaiheessa miettii, miksi opiskelee ja mihin sillä pyrkii. Mitä selkeämpi opiskelun tarkoitus itselle on, sitä voimakkaampi on motivaatio. Ääri vastaesimerkkinä voisi olla tilanne, jolloin joku toinen pakottaa toisen opiskelemaan ja opiskelija ei itse näe siinä mielekkyyttä.
4. Tavoitteiden on hyvä olla realistiset omiin resursseihin ja taitotasoon nähden. Jos asettaa itselleen jatkuvasti liian korkeat tavoitteet niin joutuu pettymään. Toisaalta elämässä voi olla meneillään paljon muitakin asioita ja tällöin täytyy miettiä, kuinka paljon aikaa voi antaa opiskelulle.
5. Kun opiskelija opiskelee käyttäen tehokkaita opiskelutapoja niin hänen tuloksensa paranevat. Hyvä tulokset sitten taas nostavat motivaatiota. Näin motivaatio on opiskeluprosessin sisällä.
Isäni antoi minulle aikoinaan vieläkin mietityttävän neuvon: harjoittele sitä, missä olet huono. Olen huomannutkin monesti kun vain sitkeästi harjoittelee jotakin niin jossain vaiheessa alkaa löytää tekemiseen sisäisen mielenkiinnon, alkaa tajuta, mistä tässä oikein on kysymys.
6. Kaikki eivät alunperinkään pidä samoista asioista. Aina ei ole mielekästä väkisin motivoitua. Pidämme luonnostamme jo joistain asioista enemmän. Ilman muuta meidän on hyvä etsiytyä tuollaisten asioiden äärelle. Toisaalta esim. lukiossa on pakko suorittaa jotkin aineet, vaikka hammasta purren. Tällöin voi vain järjessään ajatella niiden hyödyllisyyden itselle etenemisen kannalta.
Joskus motivaation voi nostaa jokin yllättävä asia. Esimerkiksi muistan tapauksen, kun eräs nuorimies rakastui tyttöön, joka oli erittäin hyvä koulussa. Poika taas otti koulun hyvin löysin rantein. Kuin taikaiskusta pojan numerot ja suoritukset kohenivat ja opiskeluun löytyi aivan uudenlainen syke.
Välillä motivaatio voi löytyä myös näyttämisen halusta, kun riittävän usein joku haukkuu tyhmäksi niin tämä ei lannistakaan opiskelijaa vaan saa aikaan myönteisen aggressiivisen voimaantumisen joka purkautuu voimakkaana yrittämisenä ja työntekona.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)