Olet varmaankin nähnyt
kynttelikön, jossa on viisi kynttilää. Tämä kynttelikkö on vertauskuva
opiskelustasi. Usein inhimillisessä ongelmanratkaisussa etsitään vain yhtä
vikaa tai ongelmakohtaa siihen, että asiat eivät suju. Vertauskuvallisesti
voisi sanoa, että etsitään yhtä kynttilää, joka ei pala.
Aikoinaan tutkijat etsivät
Niilin lähdettä. Jokainen tutkijoista halusi löytää pienen järven tai ehkä
lähteen, josta Niili alkaa –tuloksetta. Lopulta ymmärrettiin, että Niilillä on
useita lähteitä, joista se saa alkunsa. Tämä on minunkin kantava ajatukseni
tässä kirjassa ja opiskelussa. Opiskeluun vaikuttaa useampi asia
samanaikaisesti ja kun nämä useat asiat ovat kunnossa, niin opiskelukin sujuu
mallikkaasti.
Ensimmäinen kynttilä on nuoren koti ja kodin
tunneilmapiiri. Opiskelunkin
perustana ja kulmakivenä on rakkaus ja välittäminen. Kun nuori tuntee, että
hänet hyväksytään ja häntä rakastetaan omana itsenään niin tämä vapauttaa
hänessä suuria voimavaroja.
Liiallinen, pakonomainen
vaatiminen tai vaihtoehtoisesti välinpitämättömyys syö nuoren voimavaroja.
Kodin tunneilmapiiri on kivijalka nuoren hyvinvoinnille. Vuorovaikutussuhde
nuoren ja vanhempien välillä on hyvin tärkeä. Välillä perheessä voi olla jokin
kriisi kuten avioeroprosessi, joka syö nuoren voimavaroja. Vanhemmatkin ovat
väsyneitä, eivätkä välttämättä jaksa tai osaa tukea nuorta perheen kriisin
keskellä. Olisi hyvä ymmärtää, että kodin tai ystäväpiirin tunneilmapiri
vaikuttaa hyvin paljon nuoren voimavaroihin ja sitä kautta myös opiskeluun.
Toinen kynttilä on nuoren yksinkertaiset opiskelunhallintataidot esim. läksyjen teko ja kuuntelu tunnilla. Nämä
yksinkertaisimmat opiskeluun liittyvät asiat ovat usein niitä tärkeimpiä.
Hassua on se, että välillä näitä on varsin vaikea opiskelijan itse huomata.
Itse aikoinani lukiossa
kirjoittelin runoja ja piirtelin ja juttelin hyvän ystäväni kanssa ja keskityin
hyvin vähän fysiikan opettajan opetukseen. Sitten olin aivan hämmästynyt, etten
pysynyt oikein kunnolla opetuksessa mukana ja sain huonoja arvosanoja. Olin
sokea omalle toiminnalleni.
Helpoin tapa kehittää
opiskelua on keskittyä tunnilla. Kun opiskelija suuntaa tarkkaavaisuutensa
opiskeltavaan asiaan niin oppiminen mahdollistuu. Tarkkaavaisuus on kuin portti
muistiin ja oppimiseen. Opiskelija voi itse suunnata tämän portin ja sen
suunnan. Jos suuntana on opettaja ja opetus niin oppiminen on tehokasta.
Oppilas voi kuitenkin jakaa huomiotaan esim. kaverin ja opetuksen välillä ja
tällöin oppiminen heikkenee.
Läksyjen teko on toinen
tärkeä ja yksinkertainen opiskelun kehittämiskeino. Läksyjä on viisasta tehdä
tasaisesti ja keskittyen, sillä näin ei jää suurta opiskeltavaa määrää kurssikokeeseen
koeviikolle. Kotitehtävien teko myös kertaa tunnilla opiskeltavaa asiaa ja
kertaushan on muistamisen ja oppimisen äiti ja isä.
Keskusteluhetki opiskelijan
kanssa:
-
Kassu kuule,
multa puuttuu jokin matematiikka-osa aivoistani, kun en osaa yhtään
matematiikkaa
-
Kyllä kaikilla
jonkinlainen osa pitäisi olla!
-
Juu, mutta mulla
ei ole.
-
Oletko muuten
kuunnellut tunneilla opetusta?
-
No en oo.
-
Oletko enää
vähään aikaan tehnyt matematiikan läksyjä?
-
En ole, eikä ole
oikeen kiinnostanut
-
No juu, tämä
selitys lienee järkevämpi osaamattomuudelle kuin matikkaosan puuttuminen.
-
Mietitääs vielä
yhdessä, mitä voisit tehdä…
Tämä on myös kirjan
ydinsanoma. Opiskelun onnistuminen ei ole mystinen, ylimaallinen ilmiö.
Opiskelun onnistumiseen liittyvät hyvin yksinkertaiset asiat, joihin voi itse
helposti vaikuttaa.
Kolmas kynttilä on opiskelustrategia ja aktiivinen
lukeminen.
Lukioon tultaessa koealueet
tulevat laajemmiksi. Opiskeltavan kirjan sivumäärä voi olla 150-200 sivua.
Tällaista sivumäärää on mahdotonta osata ulkoa sanasta sanaan. Atomistinen eli
sirpalemainen opiskelustrategia ei siis ole kannattavaa. Näin ollen on
tarpeellista opiskella tehokkaita lukutekniikoita ns. aktiivista lukemista
esim. yksinkertaisimmillaan tärkeiden kohtien alleviivaaminen ja näiden kohtien
kertaaminen on tehokkaampaa lukemista kuin vain sanasta sanaan lukeminen.
Kokonaisuuksien ymmärtämiseen tähtäävää lukutekniikkaa kutsutaan holistiseksi
oppimisstrategiaksi. Tehokkaat lukutekniikat johtavat opiskelijan myös
parempiin tuloksiin ja näin opiskelumotivaatio paranee.
Neljäs kynttilä on uni. Ihminen oppii aivojensa avulla. Aivot tarvitsevat
unta toimiakseen kunnolla. Riittävä yöuni lisää vireyttä ja keskittymiskykyä
eli juuri niitä asioita, jotka ovat ratkaisevia oppimisessa. Olet varmasti
joskus nähnyt kaverisi tunnilla ”pilkkivän” tai suoranaisesti nukkuvan.
Tällaiset tunnit ovat kaverillesi ”nollatunteja” oppimista ei silloin
yksinkertaisesti tapahdu. Opettajalla ei ole suoraa säteilyvaikutusta
opiskelijan aivoihin vaan opiskelijan täytyy itse aktiivisesti prosessoida
näkemäänsä ja kuulemaansa.
Viides kynttilä on asennoituminen ja
tavoitteenasettelu. On tärkeää, että
olet jollain tavalla vastannut kysymykseen, miksi olet lukiossa. Mitä
tavoitteita sinulla on opiskelujesi suhteen? Olennaista on, että näet opiskelun
jollain tavalla merkitykselliseksi itsellesi. Sinun ei vielä tarvitse tietää,
mikä sinusta tulee isona.
Kun hyväksyy opiskelun osaksi
omaa elämäänsä eikä näe sitä jonkun toisen esim. vanhempien projektina niin
motivaatio kasvaa. Alat nähdä opiskelun toimintana, josta sinulle itsellesi on
hyötyä. Otat opiskelun ikään kuin omaan haltuusi.
Kun nämä kaikki kynttelikön
kynttilät palavat on opiskelusi todennäköisesti hyvällä tolalla. Kuvittele
mielessäsi haamuopiskelijan lukio-opiskelua. Sari-haamu nukkuu 4 tuntia yössä,
hän ei kuuntele tunneilla vaan juttelee kaverin kanssa, Sari tekee vain 10
minuuttia läksyjä ja isä on pakottanut hänet
lukioon. Lisäksi Sari ei käytä yhtäkään aktiivisen lukemisen tekniikkaa.
Ei liene yllätys, ettei lukio
oikein suju. Pahimmillaan itse kynttelikön varsi on jo taipunut ja Sari lintsaa
koulusta. Sari ei menesty lukiossa ja se ei ole varsinainen yllätys.
Lukiossa menestyminen ei ole
mystinen, salaperäinen prosessi vaan aivan kansajärkinen, ymmärrettävä
tiettyihin perusasioihin pohjautuva kokonaisuus. Kun perusasiat ovat kunnossa,
niin opiskelu sujuu mukavasti.
