TERÄVÄ SAHA ELI TEHOKKAAT OPPIMISTEKNIIKAT

Oletko sahannut tylsällä sahalla? Minä olen ja se on aika turhauttavaa touhua. Sahaaminen on raskasta ja kestää pitkään. Oletko kerännyt leegoja lattialta yksi kerrallaan? Minä olen ja se on aika hidasta puuhaa. Rikkasihvelillä se käy paljon joutuisammin ja mukavammin.

Kognitiivinen oppimistutkimus on tuonut oppimiseen uuden osatekijän. Ennen ajateltiin että olennaista on oppijan äly ja se on ensimmäinen elementti ja toinen elementti on vaikkapa kirja, joka yritetään opetella  - siis kaksi elementtiä.

Nykyään nähdään niin, että oppimisen kannalta on myös hyvin olennaista se, miten luetaan. Millaista strategiaa ja millaista lukutekniikkaa käytetään. Käytetäänkö terävää sahaa vai tylsää sahaa? Molemmilla puu katkeaa jossain vaiheessa, mutta mielekkäämpää työ on terävällä sahalla! Hei, katsopa tässä välissä abitreenien vinkkejä:  http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/kirjoituksiin-valmistautuminen/ohjeita-opiskeluun

Perusideana on, että opiskelija pyrkii ymmärtämään lukemansa tekstin eikä pyri opettelemaan sitä ulkoa. Mitä sitten on ymmärtäminen?

Ymmärtäessään asian ihminen pystyy oivaltamaan, miten ilmiössä olevat tekijät liittyvät toisiinsa.  Esimerkiksi läheisessä ikkunassasi on kolme lasia, joiden väliin jää ilmarako. Ilma eristää tehokkaasti ja näin on fiksua, että laseja on kolme ja näin kylmyys ei pääse sisään.

Toinen tärkeä osa ymmärtämistä on opeteltavan asian ja mielen sisäisen oppirakennelman suhde. Kun olin alakoululainen isäni kertoi minulle usein moottoriveneen perälaitteesta ja sen defoista ja trimmeistä, hydraulisista nostimista ja potkurin lapojen kulmista ja lisäksi dieselkoneen ruiskutuspumpun säätämisestä ja ruiskutusputkien kunnosta – asioista, jotka olivat minulle kovin vieraita. Kuuntelin pitkään sujuvasti, mutta en juurikaan ymmärtänyt. Minulla ei ollut riittävää tietorakennetta mielessäni kyseisistä asioista ja en ollut koskaan nähnyt perälaitetta enkä ruiskutuspumppua enkä silloin tiennyt, miten polttoaineen ruiskutus männän päälle liittyy koneen toimintaan ja veneen liikkeeseen – en siis ymmärtänyt –eikä ihme! Tämä kokemus on ollut minulle tärkeä ajatellen opettajanuraani. Ihminen, joka ei ymmärrä ei välttämättä ole tyhmä vaan hänellä ei ole riittäviä pohjatietoja –mahdollisuuksia asian ymmärtämiselle.

Olemmeko nyt jo kaukana oppimistekniikoista? Emme, sillä olennaisinta on oivaltaa juuri se, että oppimistekniikat ovat tekniikoita, jotka palvelevat ymmärtämistä ja asian eheää liittämistä meidän vanhoihin tietorakenteisiimme. Niiden tarkoitus on auttaa opiskelijaa tehokkaasti ymmärtämään lukemastaan olennaisin asia ja muistamaan sen.

Oppimistekniikoiden tarkoitus on siis tukea ymmärtämistä. Toisaalta tekniikoiden tarkoitus on löytää ja nostaa esille luetusta tekstistä olennaiset tekijät ja kolmantena asiana on löytää yhteyksiä keskeisten asioiden välille. Kun tekstistä nostetaan esille keskeiset asiat myös muistaminen helpottuu. Lukijan ei tarvitsekaan muistaa koko tekstiä. Voidaan jopa ajatella, että joku yrittää opetella osan tekstistä ulkoa sanasta sanaan, jolloin opeteltavien yksiköiden määrä nousee erittäin suureksi. Kun tekstistä nostetaan esille vaikkapa viisi keskeistä asiaa on muistettavien yksiköiden määrä jo varsin sopiva. Tämän jälkeen lukijan tulee pyrkiä syvällisesti ymmärtämään nämä viisi asiaa.

1. YMMÄRRÄ LUKEMASI
2. NOSTA TÄRKEÄT ASIAT, KÄSITTEET ESILLE!
3. LUO YHTEYS ASIOIDEN VÄLILLE

Näitä tavoitteita palvelevat nimenomaan lukutekniikat. Kaikista yksinkertaisin tapahan on alleviivata tekstistä tärkeät asiat. Olennaista alleviivamisessa on se, että nimenomaan tärkeät asiat alleviivataan eikä koko tekstiä, sillä tällöin alleviivamisen , esille nostamisen, yksiköiden määrän vähentämisen hyöty kadotetaan. Mikä voi toimia vihjeenä tekstissä olennaiselle asialle?

Esimerkiksi seuraavat sanat ja sanayhdistelmät ennakoivat tärkeää asiaa ensinnäkin, toiseksi, kolmanneksi. Kappaleiden alussa on usein sanottu keskeinen asia, jota sitten esimerkit täydentävät. Lukiokirjoissa voi olla tummennuksia tärkeiden käsitteiden kohdalla, jotka viittaavat olennaiseen asiaan. Lukiokirjoissa on myös usein tiivistelmiä kappaleiden lopussa. Joskus lukija voikin aloittaa lukemisen tiivistelmästä ja ikään kuin etsiä selitykset tekstistä näille asioille. Näin olennainen onkin jo valmiiksi paljastettu.

Alleviivamisen tarkoitus on myös helpottaa kokeisiin lukua. Välttämättä ei tarvitsekaan lukea enää koko tekstiä vaan kerrata vain alleviivatut kohdat.

Alleviivamista tehokkaampia, mutta myös työläämpiä tapoja ovat miellekarttojen teko ja omasanaiset muistiinpanot.

Miellekartan hyöty on nimenomaan siinä, että pääkäsitteet tuodaan selkeästi esille ja erityisesti siinä, että parhaimmillaan pohditaan, mikä on ilmiöön liittyvien asioiden suhde. Minulle on välillä erittäin tärkeää oppimisprosessissa nähdä asia kuviona tai kuvana. Tällöin se on helpompi hahmottaa. Ilmeisesti juuri visuaalisesti suuntautuneelle oppijalle miellekartoista on eniten hyötyä. Tämän vuoksi tässä kirjassakin on itse piirtämiäni kuvioita ja kuvia. Niitä ei ole piirretty pelkästään tätä kirjaa varten vaan olen käyttänyt niitä oman ymmärtämiseni tukena pohtiessani näitä asioita. Monet oppilaistani käyttävät myös koevastauksen rakentamisessa miellekarttaa hahmottaakseen itselleen kysymystä ja vastausta.

Omasanaiset muistiinpanot on erittäin tehokas oppimistekniikka. Yksi parhaista opiskelijoistani, joka menestyi mainiosti kirjoituksissa käytti nimenomaan omasanaisia muistiinpanoja oppimisensa tukena. Omasanaisten muistiinpanojen hienous piilee siinä, että opiskelija kääntää luetun omalle kielelleen, omalle ajattelulleen ja tätä kautta yhdistää luetun eheästi vanhoihin tietorakenteisiin. Näin minä luetun ymmärrän!

Lukutekniikoita tulee harjoitella!! Alkuun lukutekniikoiden käyttö on hidasta, sillä itse lukutekniikan opettelu vie aikaa. Opiskelija, joka menestyi erityisen hyvin oli aloittanut lukutekniikoiden harjoittelun jo ala-asteella äitinsä opastamana. Näin omasanaisten muistiinpanojen tekeminen oli hänelle jonkinlainen automaatioprosessi. Kun tunnilla luimme kappaletta niin hän jo samalla lukiessaan rakensi itselleen omasanaisin muistiinpanoja asiasta. Näin hän oli harjaantunut etsimään tehokkaasti pääkohtia tekstistä. Hän ei vain lueskellut vaan pyrki heti löytämään olennaisen.

Seuraavasta linkistä pääset mainioon blogiin, jossa lukio-opiskelija kertoo lukuntekniikoidensa ja vastaustekniikkansa parantumisesta http://soniaupgraded.blogspot.com/search/label/koulu. 
Yle Areenassa voit katsoa vielä ainakin jonkin aikaa hienoa ohjelmaa oppimistekniikoista.